BARCELONA. Barcelonassa perjantaiaamu alkoi mielenosoituksilla, kun ihmiset suuntasivat Italian suurlähetystön edustalle vaatimaan Sardiniassa eilen pidätetyn entisen aluejohtajan Carles Puigdemontin vapauttamista.
Iltapäivällä paikallinen tuomioistuin vapautti Puigdemontin, mutta hänet on määrätty pysymään saarella toistaiseksi. Oikeus ei vielä päättänyt, luovutetaanko Puigdemont Espanjaan vai ei.
Entinen aluejohtaja ja europarlamentaarikko on ollut maanpaossa Belgiassa vuoden 2017, Espanjan keskushallinnon laittomana pitämän alueen itsenäisyyttä koskevan kansanäänestyksen jälkeen.
Sen järjestämiseen osallistuneet katalaanijohtajat ja aktivistit saivat pitkät vankilatuomiot muun muassa kapinan lietsomisesta.
Siitä ja muun muassa julkisten varojen väärinkäytöksistä syytetään myös Puigdemontia.
Syytesuoja poistui kesällä
Entinen aluejohtaja pidätettiin Sardinian lentokentällä, jonne hän matkusti uudesta kotimaastaan Belgiasta.
Kesällä Euroopan parlamentti poisti häneltä syytesuojan, mutta Italian tehtävänä on nyt päättää, voidaanko hänet luovuttaa Espanjaan kaksi vuotta sitten annetun pidätysmääräyksen nojalla.
Kiista on juridinen.
Espanjan korkeimman oikeuden antama pidätysmääräys on ristiriidassa EU:n yleisen tuomioistuimen linjan kanssa.
Syytökset sinkoilevat
Katalonian nykyinen aluejohtaja Pepe Aragones vaatii Puigdemontin vapauttamista ja syyttää Espanjan keskushallintoa kostosta.
Entisen aluejohtajan pidätys uhkaa laittaa pisteen neuvotteluilla Espanjan keskushallinnon kanssa.
Pääministeri Pedro Sánchez totesi aiemmin tänään, että Puigdemontilla on velvollisuus vastata teoistaan oikeudessa ja näin edistää Katalonian ja Espanjan välisiä neuvotteluja.
Katalonian itsenäisyysjohtajien tuomitseminen vuoden 2017 itsenäisyysäänestyksestä saattoi Espanjan keskushallinnon kyseenalaiseen valoon monien meppien silmissä.
Tällä hetkellä harva uskoo Italian suostuvan luovutukseen.
Samoin menetteli Belgia, jonne entinen aluejohtaja pakeni neljä vuotta sitten pidetyn kansanäänestyksen jälkeen sekä Skotlanti ja Saksa, joissa entinen aluejohtaja niin ikään oleskeli.
Pandemia vei itsenäisyystaistelun kabinetteihin
Tänään Barcelonassa alkaneet mielenosoitukset muistuttivat ajasta ennen pandemiaa, jolloin Katalonian itsenäisyysjohtajien vapauttamista vaativat protestit olivat kaupungissa tavanomainen näky.
Pandemian aikana itsenäisyyttä kannattavien katalaanien määrä on pudonnut muiden huolien täyttäessä kansalaisten mielet.
Samalla kriisin näyttämö siirtyi kaduilta kabinetteihin, joissa kädenvääntö on jatkunut pandemiapolitiikan rinnalla.
Kesällä Sánchezin hallitus vapautti pitkiä tuomioita istuvat yhdeksän katalaanijohtajaa ja toivoi näin laimentavan alueen itsenäistymishaluja.
Puigdemontia sekä aluehallinnon entisiä ministerejä Toni Cominia ja Clara Ponsatía ei kuitenkaan ole saatu oikeuden eteen.
Lähipäivät näyttävät suunnan
Katalonia on Sánchezille jatkuva päänsärky, sillä sen vähemmistöhallitus on riippuvainen Katalonian separatistien tuesta.
Edessä ovat muun muassa budjettineuvottelut.
Samaan aikaan niskaan hengittää oikeisto-oppositio, joka on tuominnut pääministerin lähentymisyritykset Katalonian kanssa.
Katalonian aluehallinnossa itsenäisyyttä kannattavilla puolueilla on enemmistö, mutta niillä on suuria erimielisyyksiä keinoista sen saavuttamiseksi.
Viikonloppuna Barcelonassa vietetään kaupungin suojelupyhimyksen La Mercèn juhlaa ensimmäistä kertaa kunnolla pandemian jälkeen.
Lukuisten tapahtumien lisäksi tänä vuonna juhlallisuuksia värittävät tutut iskulauseet, joissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamista.
Tulevat päivät näyttävät paljonko uutta voimaa itsenäisyysliike saa pidätyksestä.
Lue lisää: