Kunnan kaavoitussuunnitelmat nostattavat tunteita Nurmijärvellä. Kunta on päättänyt edistää uuden Klaukkalan ohikulkutien läheistä Sudentullin alueen kaavoitusta. Alue on ollut vuoden 2017 osayleiskaavassa teollisuusalueena, mutta nyt siitä tehdään asemakaava.
Asukkaat kokevat, että kaavaa on valmisteltu salassa ja tieto kiinteistöjen omistajille tulee ostotarjouksen kautta. Kunta lähetti vapun aikaan ostotarjouskirjeet uuden teollisuusalueen keskelle jääville kiinteistöille.
– Aika murhemielin seuraan tätä. Omalta osaltani en olisi tällaista ratkaisua toivonut. Vaikka oli tiedossa, että tällaisia suunnitelmia on ollut, niin se konkretisoitui äkkiä. Olimme kuin puulla päähän lyötyjä, sanoo kuvanveistäjä, taidevalaja Raimo Jaatinen.
Jaatinen ja hänen puolisonsa kirjailija, kuvataiteilija Leena Hietamies ovat surullisia maaseutumiljöön tuhoutumisesta ja luontoarvojen menettämisestä. Pariskunta katsoo, että kunta haluaa asukkaat pois, että kaavoittaminen on helpompi tehdä.
– Tämä tuntuu painajaiselta, hirvittävä shokki. Maiseman voi tuhota vain kerran, se ei tule ikinä takaisin, Hietamies sanoo.
Jaatisen ja Hietamiehen mukaan myös naapurit ovat olleet surullisia. Kukaan ei haluaisi luopua kodeistaan, mutta ei myöskään jäädä asumaan teollisuusalueen keskelle.
– Jos kiinteistö jää teollisuusalueelle, mikä on tontin ja talon arvo jatkossa, Jaatinen sanoo.
Kunta pitää normaalina kaavoituksena
Nurmijärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on matala naapurikuntiin verrattuna. Kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan toiveena on, että kuntalaiset voisivat työllistyä omassa kunnassaan.
Kunta on hankkinut Jussila-Tyynelän eli kaavassa Sudentullin alueen maita omistukseensa vuosien ajan, 1980-luvulta lähtien. Tällä hetkellä kaava-alueella vain kolme kiinteistöä on yksityisomistuksessa ja osa maa-alueista Vantaan seurakuntayhtymän omistamia.
– Kunnan tavoite on neuvotella. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa pakkolunastuksia. Hyvässä yhteistyössä on edetty, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan Sudentullin alueella ei ole ympäristön tai kulttuurin puolesta mitään sellaista, mitä erityisesti haluttaisiin säilyttää.
Kunnan kanta on muuttunut, sillä vuonna 2009 tehdyssä kartoituksessa muun muassa Jaatisten naapurustossa olevaa Jussilan tilaa pidettiin säilyttämisen arvoisena.
Kunnan rakennusperintöselvityksen mukaan 1860-luvulla rakennettu Jussilan tila on rakennusaikansa ja -tyyppinsä hyvä edustaja, jolla on paikallis- ja rakennushistoriallinen merkitys. Sitä pidettiin ikänsä, ympäristön ja maiseman kannalta tärkeänä ja säilytettävänä kohteena ja sen pihapiiriä ja lähiympäristöä vaalittavina.
Kunta haluaa edistää Sudentullin aluetta, sillä kunnanjohtajan mukaan mahdollisia muita kohteita ei juurikaan ole. Klaukkalan ohikulkutien alkupäässä, lähellä Hämeenlinnan moottoritietä oleva Mäyränkallion alue ei edisty nopeasti.
Mäyränkallion alueella kunnan omistusosuus on vielä hyvin pientä. Lisäksi alueen luontokysymykset on ratkaistava kunnanjohtajan mukaan ensin ennen kaavoituksen etenemistä. Hän kuitenkin uskoo paikan sijainnin moottoritien kupeessa kiinnostavan yrittäjiä.
Sudentullin alueelle ehkä pieniä ja logistiikka-alan yrityksiä
Kunnan suunnitteleman teollisuus- ja työpaikka-alueen lähistölle on rakennettu viime vuosina myös uusia omakotitaloja.
Alueen asukkaat ovat huolestuneita maiseman menetyksestä ja mahdollisesta kemiallisten aineiden varastoinnista, sillä jo osayleiskaavassa on merkintä vaarallisten kemiallisten aineiden käsittely- ja varastointimahdollisuudesta.
Kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan vielä ei ole tiedossa, millaisia yrityksiä alueelle on tulossa. Eniten Nurmijärvestä ovat kiinnostuneita pienet ja keskisuuret yritykset ja logistiikka-alan yritykset.
– Jatkuvasti on kivasti kysyntää tonteille. Erityisesti näkyy se, että kehä I ja III ovat aika ruuhkaisia, joten logistiikkaa tarvitsevat yritykset haluavat tulla tänne pohjoisemmaksi.
Mäkelän mukaan kemianteollisuuden alan yritysten kanssa ei ole neuvoteltu. Kaavamerkintä mahdollistaa esimerkiksi logistiikka-alan yrityksen toiminnan. Yritys voisi varastoida kotitalouksissa käytettäviä aineita, esimerkiksi hiuslakkaa.
– Yksittäinen pullo ei ole vaaratekijä, mutta massana ne voivat olla. Säilyttäminen vaatii erilliset luvat ja riskiarviot, Mäkelä sanoo.
Kunnanjohtajan mukaan tarkkaa aikataulua ei ole, mutta asemakaavoitusta edistetään noin vuoden sisällä.
Jaatisen taiteilijasuvun teoksille ei ole tiedossa siirtopaikkaa
Jaatisten tila on tunnetun kuvanveistäjä, mitalitaiteilija Toivo Jaatisen (1926–2017) entinen koti. Hänen poikansa, kuvanveistäjä Raimo Jaatinen asuu kiinteistössä taiteilijavaimonsa Leena Hietamiehen kanssa.
He käyttävät samaa ateljeeta ja samoja työtiloja kuin Toivo Jaatinen. Tiloja ovat käyttäneet myös monet tutut taitelijakollegat ja taiteen harrastajat.
– Mitään vastaavaa emme pysty hankkimaan. Olen vähän kautta rantain kysellyt, paljonko voisi maksaa tällaisen navetan muuttaminen ateljeeksi, sellaiseksi kuin se meillä nyt on. Arvio on ehkä 100 000 euroa, Jaatinen sanoo.
Hietamiehen mukaan heiltä viedään koti, elinkeino ja elämäntapa keskellä luontoa.
– Erittäin raskas ajatus luopua tästä talosta, maisemasta ja perinnöstä. Tämä talo on täynnä puolisoni isän Toivo Jaatisen taidetta ja sitä henkeä.
Kaikkien työvälineiden ja teosten siirtäminen on iso työ.
– En osaa sanoa, mihin nämä kaikki siirretään. Todennäköisesti ei saada enää näin suurta työtilaa, täytyy tyytyä paljon pienempään, Jaatinen pohtii.
Hän harkitsee vielä yhteydenottoa Nurmijärven kulttuuritoimeen.
Kunnanjohtaja Outi Mäkelä myöntää, ettei Jaatisten taiteilijasuvun teosten ja taideperinnön sijoittamisesta ole puhuttu.
– Alueen taiteilijat ovat meille tärkeitä ja halutaan, että heidät huomioidaan eri tavoin. Kyse on arvostetusta taiteilijasuvusta. Meillä on hyvä yhteistyö olemassa, olemme avoimia keskustelulle, Mäkelä sanoo.
Uusia museoita kuntaan ei kuitenkaan Mäkelän mukaan olla perustamassa. Sen sijaan kunta etsii yhteistyössä sopivaa tilaa, yhtenä ratkaisuna on selvitelty vaihtokauppaa.
– Pidämme tärkeänä, että taiteilijoiden ateljee ja heidän työnsä saa jatkua.
Lue myös: