Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kannabis nousi otsikoihin, eikä uutisointi ollut taaskaan ihan neutraalia – jokin silti muuttui, sanoo nuorisotutkija Mikko Salasuo

Ennen ei ollut paremmin. Ainakaan kannabisuutisoinnin osalta. Näin arvioivat Viimeinen sana -ohjelman vieraat nuorisotutkija Mikko Salasuo ja toimittaja Anton Vanha-Majamaa.

Huumaako kannabis edelleen median?
  • Olli Seuri

Vihreät päätti pari viikkoa sitten puoluekokouksessaan, että puolue ajaa kannabiksen laillistamista. Syntyi keskustelu, jossa mediasta tuli aktiivinen toimija.

Joistakin ylilyönneistä huolimatta media näyttää selvinneen aiempaa paremmin, sanovat Ylen Viimeinen sana -ohjelman vieraat nuorisotutkija Mikko Salasuo ja toimittaja Anton Vanha-Majamaa. Median ensireaktio ei tällä kertaa ollut kauhisteleva tai moralistinen.

– Keskustelussa on paljon uusia elementtejä. Muun muassa se, että keskusteltiin kannabiksesta, eikä huumeista yleensä, vaikka yleensä ne niputetaan yhteen. Se oli uutta suomalaisessa julkisuudessa, arvioi Salasuo.

Taustalla maailman muutos ja sukupolvien vaihtuminen

YleX:n nykyinen tuottaja Anton Vanha-Majamaa kertoo, että hän julkaisi vuonna 2018 Kannabiskirja-nimisen teoksen parantaakseen sekä julkista keskustelua että journalismia. Maailma ympärillä muuttui nopeaan tahtiin, joten median oli syytä pysyä perässä.

– Muutama vuosi sitten elettiin kuin kahdessa todellisuudessa, kun Pohjois-Amerikassa kannabista laillistettiin vauhdilla, kannabiksen käyttöä normalisoitiin, kannabis oli osa kulttuuria laajemmin ja siitä tehtiin paljon erilaisia, myös moralisoivia juttuja, mutta Suomessa ei niinkään. Kuluneen neljän–viiden vuoden aikana on tapahtunut ihan merkittävä muutos. Se liittyy siihen, että maailma ympärillä on muuttunut.

Mikko Salasuon mukaan muutos perustuu myös sukupolvien väliseen dynamiikkaan. Mielipidemittauksissa näkyy, että suhtautuminen kannabikseen on muuttunut merkittävästi viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Näin kannabis on erottautunut omaksi kysymyksekseen, ja se heijastuu myös median toimintaan.

Toimittajilla on silti paljon parannettavaa

Uutisoinnin valonpilkahduksista huolimatta Salasuo ja Vanha-Majamaa näkevät median toiminnassa parannettavaa. Joissakin jutuissa toistuvat edelleen kohuotsikot, pelotteluretoriikka, psykoosiriskien ylikorostaminen ja anekdootit. Myös ajatus porttiteoriasta eli kannabiksesta ”porttina” kovempiin päihteisiin elää edelleen.

Lisäksi sillä on merkitystä, ketä kuullaan ja missä roolissa.

– Kun puhutaan esimerkiksi siitä, miten muualla maailmassa kannabiksesta rankaisemisesta luopuminen tai laillistaminen on toiminut, niin kysytään asiasta poliisilta. Tämä on hyvä esimerkki vähän hämmentävästä journalismista, Mikko Salasuo esittää.

Anton Vanha-Majamaa kaipaisi tiukempaa faktantarkistusta etenkin päättäjien kannabispuheisiin.

– Jos meillä on poliitikko, joka sanoo jotain tyhmää kannabiksesta, toimittajan tehtävä on silloin kontekstoida se niin, että se uutisarvo on se, että tämä päättäjä ei tiedä hirveästi tästä aiheesta, eikä se, että hänellä on joku tuttu, jonka poika on sairastunut psykoosiin kannabista käytettyään.