PEKING Kiina kiisti kaiken aikaa, että kahden kanadalaismiehen vangitseminen olisi kostotoimi. Mutta eilisen tapahtumat saavat epäilemään päinvastaista.
Kiina vapautti kanadalaisen liikemiehen ja entisen diplomaatin perjantai-iltana ripeästi pian sen jälkeen, kun Kanada päästi kolme vuotta kotiarestissa olleen Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun lähtemään kotiin Kiinaan.
Teknologiajätti Huawein perustajan ja miljardöörin Ren Zhengfein tytär Meng Wanzhou oli istunut kotiarestia Kanadassa nilkassaan liikkeet tunnistava GPS-panta. Kanada pidätti Mengin joulukuussa 2018, koska Yhdysvallat vaati tämän luovutusta vastaamaan syytteisiin Iranin vastaisen kauppasaarron rikkomisesta.
Vain muutama päivä Mengin pidätyksen jälkeen Kiina vangitsi kaksi kanadalaista. Se syytti Michael Kovrigia ja Michael Spavoria vakoilusta.
Kanadalaiset ovat istuneet kakkua suljetussa vankilassa oletettavasti kurjemmissa oloissa kuin kotonaan Vancouverissa arestissa ollut Meng. Kanadalaiset ovat vakuuttaneet olleensa syyttömiä. Kanadan pääministeri Justin Trudeau sanoi, että miehet ovat käyneet läpi “uskomattoman vaikean koettelemuksen”.
Kanada vapautti Mengin, kun Yhdysvaltain syyttäjäviranomainen suostui luopumaan ajan kuluessa petossyytteistä tätä vastaan.
Mengin ja Yhdysvaltain syyttäjäviranomaisen välisessä sopimuksessa Meng myöntää olevansa vastuussa yhtiön Iranin toimien harhaanjohtavista selvityksistä.
Niin Kanada kuin Kiina ovat syyttäneet toisiaan panttivankidiplomatiasta ja poliittisesta vankeudesta. Maiden suhteet ovat olleet syöksylaskussa kolme viime vuotta. Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kamppailussa Mengin pidätys on yksi monista kriisiytyneistä kysymyksistä.
Neuvottelut ovat näyttäneet ajoittain kiristykseltä – erityisesti kun Kiina viime kuussa tuomitsi liikemies Michael Spavorin yhdentoista vuoden vankeuteen vakoilusta.
Tämä nähtiin Kanadassa ja Yhdysvalloissa vihjailevaksi viestiksi Mengin oikeudenkäynnille, joka oli lopuillaan. EU:n, Kanadan ja Yhdysvaltain diplomaatit Kiinassa arvostelivat tuomiota voimakkaasti.
Huawei on ollut länsimaissa tikun nokassa. Monet Euroopan maat ovat hylänneet sen osallistumisen maiden 5G-verkkojen rakentamiseen. Sen pelätään luovuttavan tietoja Kiinan valtiolle. Yhdysvaltain teknologian vientikielto on jumiuttanut Huawein älypuhelinten edistyneimpien versioiden valmistuksen.
Kiina on nähnyt Mengin kotiarestin pyrkimyksenä nöyryyttää Huaweita ja Kiinaa entisestään.
Kiinassa media ei ole maininnut halaistua sanaa kanadalaisista. Se hurraa Kiinan johdon “väsymättömille toimille, joiden ansiosta Meng pääsee kotiin perheensä luo”. Viesti on, että Mengin vapautus todistaa Kiinan kasvanutta voimaa ja vaikutusvaltaa.
Kiina ei vieläkään myönnä, että kanadalaisten vankeus oli vastavuoroista Mengin arestille. Englanninkielinen valtion media Global Times kirjoitti tänään, että Meng oli “poliittinen panttivanki”. Kiinalaismediassa kerrotaan, että Meng julistautui syyttömäksi ja pääsi irti GPS-nilkkapannastaan. Se ei kerro, että Meng myönsi vastuun harhaanjohtavan tiedon antamisesta Iranin suhteen.
Jupakan päätteeksi nähtiin myös Kiinan valtion ja Huawein suhteiden läheisyys.
Kun Meng lähti Kiinan valtion lähettämällä lentokoneella kohti kotia Shenzheniä, hän kiitti vuolaasti “äitimaataan”, Kiinan johtoa ja kommunistista puoluetta hänen auttamisestaan vapauteen.
Huawei on vuosia painottanut epäileville länsimaille, että se on itsenäinen ja poliittisesti riippumaton yhtiö, jota kommunistinen puolue ei kontrolloi.
Vankidraaman päättyessä Kanadan ja Kiinankin suhteet voivat lämmetä. Mutta se on vain yksi osoitus siitä, että Kiina vastaa poliittisissa konflikteissa kovilla ja yllättävillä toimilla, joihin nähdään sisältyvän myös sijaiskärsijöitä.
Kun Australian ja Kiinan suhteet kääntyivät rajuun laskuun, Kiina pidätti vuosi sitten Kiinassa toimineen australialaistoimittajan syyttäen häntä kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta. Kiina on myös jäädyttänyt ison määrän australialaistuotteiden tuontia.
Kiinan harjoittama poliittinen painostus nähtiin myös muun muassa länsimaisten vaatebrändien boikottikampanjassa, kun vaatebrändit ilmoittivat etteivät käytä Xinjiangissa tuotettua puuvillaa pakkotyöväitteiden takia.
Aiheesta aiemmin: