BERLIINI Tuliko Saksasta yhdessä yössä osa Pohjoismaita? Ainakin hitusen.
Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue SPD, jonka kansleriehdokkaan Olaf Scholzin tausta on pohjoissaksalaisessa Hampurissa. Hän on vahvoilla Saksan seuraavaksi liittokansleriksi.
Scholz toimi hansakaupungin pormestarina ennen loikkaa liittovaltion politiikkaan. Hampuri on selkeästi pohjoiseurooppalainen, ja Pohjoismaihin venyvä viitekehys kuuluu jatkuvasti Scholzin puheissa.
Etenkin silloin, kun demaripolitiikko alkaa puhua poliittisesta päälinjastaan. Scholz näkee, että Pohjoismailla – Suomi mukaan lukien – on sama ongelma kuin Saksalla.
Maat ovat rikkaita, mutta tyytymättömiä. Scholzin vaalilupaus Saksan kansalle oli ratkaista tämä ristiriita.
Respekt. Kunnioitus. Tämä sana toistui Scholzin puheissa läpin vaalikampanjan. Hän puhui siitä vaaliohjelmassa, tv-väittelyissä ja yleisötilaisuuksissa.
Sana “kunnioitus” kuulostaa iskulauseelta, mutta Scholz on puhunut kunnioituksesta ja pikemminkin sen puutteesta jo ennen vaaleja. Scholz puhui siitä vuonna 2019, kun hänen oma puolueensa ei halunnut häntä puheenjohtajaksi.
Puhe jatkui silti, sillä ajatus kunnioituksesta on hänen ideologiansa perusta.
Kaksi päivää ennen vaaleja Scholz esiintyi Kölnissä kampanjan päätöstilaisuudessa ilman pikkutakkia ja solmiota. Hän puhui Pohjoismaista puhuessaan naisten tasa-arvosta ja siitä, miten Saksa on yhä takamatkalla.
Tasa-arvopuheen lisäksi hän kehysti Pohjoismaat osaksi suurinta haastetta, mikä Scholzin mukaan rikkailla länsimailla on edessään tällä vuosikymmenellä.
– Meidän pitää muuttaa tapamme nähdä toiset ja alkaa kunnioittaa kaikkia ammattiryhmiä, Scholz vastasi Kölnissä ruotsalaistoimittajan kysymykseen.
Scholz näkee, että kunnioituksen puute ja siitä seurannut liittyvä epävarmuus omasta asemasta muuttuvassa yhteiskunnassa, olivat syitä brexitille ja Donald Trumpin nousulle.
Viesti toistui syyskuun alussa brittilehti The Guardianin haastattelussa.
Scholzin mukaan sama tyytymättömyys näkyy paitsi Britanniassa ja Yhdysvalloissa “myös Hollannissa, Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Itävallassa ja Saksassa”.
– Maissa, jotka ulkoapäin näyttävät siltä, ettei niissä ole mitään ongelmia, Scholz sanoi lehdelle.
Olaf Scholz fanittaa avoimesti yhdysvaltalaisfilosofi Michael Sandelia ja tämän ajatuksia tietotyöläisten vääristyneestä ylilyöntiasemasta länsimaissa.
Siitä, miten yksilön ja – etenkin asiantuntijaluokan – omat saavutukset ovat nousseet hallitsevaksi tavoitteeksi ja samalla on sivuutettu ajatus yhteisestä hyvästä. Lopulta yksilön saavutuksista tulee tyrannia, mihin Sandel viittaa kirjassaan The Tyranny of Merit.
Tämä on yksi Scholzin suosikkikirjoista.
Scholzin mukaan pandemia on viimeistään osoittanut, miten liian vähän kunnioitusta saaneet ammattiryhmät ovat usein yhteiskunnan selkäranka. Hoiva-alan ja sairaaloiden työntekijät, bussikuskit ja kaupankassat, paketteja kotiin kuljettavat - ansaitsevat kaikki Scholzin mukaan lisää kunnioitusta.
Näin syntyisi yhteinen hyvä. Ja vastalääke populismille.
– Muuten trumpismi tapahtuu uudestaan ja uudestaan – ja nimenomaan rikkaissa maissa, Scholz sanoi Kölnin vaalitilaisuudessa.
Konkreettisesti Scholz lupaa veronkorotuksia rikkaimmille ja minimipalkan korottamista 12 euroon.
Ajatus liittyy laajempaan murrokseen länsimaissa. Sotien jälkeen suunta oli sosiaalisessa hierarkiassa ylöspäin: lapset tienasivat vanhempiaan enemmän. Nyt suunta on kääntynyt, työsuhteet muuttuneet epävarmoiksi ja alustalouden työsuhdeturvaa vasta etsitään.
Sosiaalinen aseman menettämisen pelko on arvioitu syyksi oikeistopopulismin nousuun monessa Euroopan maassa.
Ajattelu kehystää myös Scholzin ilmastotoimia. Hän ei kannata selviä kieltoja tai rajoituksia. Scholz haluaa uudistaa teollisuusmaa Saksan ilmaston kannalta kestäväksi – mutta tahdissa, joka ei ole liian nopea sosiaalisen kestävyyden kannalta.
Eri kysymys on se, riittääkö Scholzin tahti päästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Saksan demareiden voitto on osa laajempaa punaista aaltoa länsimaissa. Pohjoismaista Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja pian Norjassa hallitsevat demaripääministerit.
Yhdysvalloissa Joe Biden on ajanut voittonsa jälkeen punaista tai lähelle pohjoismaista ajattelua tulevaa ajattelua lapsilisillä, työttömyysturvalla ja mittavilla julkisilla investoinneilla.
Pandemia on vahvistanut Saksassakin perinteisten puolueiden asemaa. Vaalien häviäjiä olivat osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle ja laitavasemmiston Die Linke.
Keskilinjan puolueet veivät suurimman osan äänistä.
Olaf Scholz on kaikille saksalaisille tuttu, koska hän on toiminut Angela Merkelin hallituksen valtiovarainministerinä ja varakanslerina. Hänet nähtiin Merkelin linjan jatkajana, mikä vei demarit vaalivoittoon.
Scholz hyödynsi tietoisesti Merkel-imitaattorin mielikuvaa, mutta se ei tarkoita, etteikö muutoksia olisi luvassa.
Jos Scholz saa taakseen enemmistöhallituksen, Saksan johtoon nousee kansleri, jonka viitekehys on vahvasti pohjoiseurooppalainen. Se voi tarkoittaa uudenlaista kiinnostusta Suomea kohtaan.
Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: mitä Saksan uudelta liittokanslerilta odotetaan?
Lue lisää: