Kaksi jättiä, Euroopan unioni ja Google, kalistelevat sapeleita tällä viikolla Luxemburgissa.
EU vaatii Googlelle 4 340 miljoonan eli 4,34 miljardin euron sakkoja kilpailun rajoittamisesta. Summa on EU:ssa ennätyksellinen.
EU langetti jättisakot jo vuonna 2018, mutta Google ei ole suostunut maksamaan niitä. EU:n yleisen tuomioistuimen tuomarit kuulevat osapuolia viiden päivän ajan asiassa, joka on erittäin tärkeä molemmille.
Tästä on kyse
Kiista juontaa juurensa 2010-luvun alkuun, jolloin älypuhelinten käyttö kasvoi voimakkaasti. Yhtiöt kilpailivat verisesti siitä, kuka saa omat puhelimensa, sovelluksensa ja käyttöjärjestelmänsä laajimmin ihmisten käyttöön.
Puhelinvalmistajat Applea lukuun ottamatta olivat tuolloin – ja ovat edelleen – riippuvaisia Googlen kehittämästä Android-käyttöjärjestelmästä, jota Google on myynyt niiden käyttöön lisenssisopimuksilla.
EU-komissio päätyi sakkoihin siksi, että Google oli "niputtanut" yhteen Android-lisenssit, Google-hakusovelluksensa ja Chrome-nettiselaimensa.
Toisin sanoen valmistajien ja operaattorien piti asentaa puhelimiin valmiiksi myös Google-haku ja Chrome, jotta puhelimen ostaja jäisi todennäköisesti käyttämään niitä eikä lataisi tilalle muita palveluja.
Komission mukaan tämä rajoitti vapaata kilpailua ja hankaloitti kilpalevien hakukoneiden ja selaimien yleistymistä.
Google on kiistänyt komission syytteet. Erityisesti hakukoneen kautta kerättävillä hakutiedoilla ja sen kautta räätälöitävillä mainoksilla on sen liiketoiminnalle keskeinen merkitys.
Moni tosin pitää Googlea hyvin toimivana hakukoneena ja on tottunut sen käyttöön. Tiedonhakua kuvaava termi googlata on Suomessakin juurtunut arkikieleen.
Vestager ristiretkellä
Oikeuskäsittely on osa EU:n monikärkistä yritystä suitsia digijättien valtaa.
EU:n puolelta ristiretkeä johtaa Margrethe Vestager. Tanskalaiskomissaari vastaa EU:n digivalmiudesta ja on myös yksi komission varapuheenjohtajista.
Vestager alkoi tiukentaa linjaa yhdysvaltalaisia digijättejä kohtaan jo edellisen komission aikana. Tuolloin Vestager oli kilpailukomissaari. Hän on avannut useita tutkintoja GAFA-jättejä eli Googlea, Applea, Facebookia ja Amazonia kohtaan – päämääränään selvittää, toimivatko ne reilusti ja EU-kilpailusääntöjen mukaan.
Vestagerin johdolla EU haki muun muassa Applelta 13 miljardin euron jättikorvauksia siitä, että sen Euroopan-pääkonttori on toiminut Irlannissa maksamatta juuri lainkaan veroja. EU:n mukaan kyse on ollut syrjivästä valtiontuesta.
EU:n yleinen tuomioistuin päätti asian viime vuonna Applen ja Irlannin hyväksi. Irlanti puolusti omaa veropolitiikkaansa.
Googlea vastaan komissiolla on parhaillaan käynnissä kaksi muutakin vastaavaa taistoa. Marraskuun alussa EU:n yleisen tuomioistuimen odotetaan antavan päätöksensä jutussa, jossa on panoksena 2,4 miljardin euron sakot. Kolmas juttu, vaateiltaan 1,5 miljardia euroa, odottaa vielä kuulemisia.
Taistoissa punnitaan, kuka on vahvin. Jos komissio ja Vestager häviävät oikeudenkäynnit, ristiretki kokee vakavan kolauksen.
Kuuleminen kestää tämän viikon, päätös vie jopa vuoden
Tämän viikon kestävä kuuleminen tapahtuu EU:n yleisessä tuomioistuimessa Luxemburgissa viiden tuomarin kokoonpanossa.
Kuulemisen jälkeen asian käsittely saattaa kestää vielä vuoden päivät.
Yleisestä tuomioistuimesta on käytännössä muotoutunut EU:n ensimmäinen oikeusaste, jonka päätöksistä voi valittaa varsinaiseen EU-tuomioistuimeen. Näin komissio toimi myös Applen 13 miljardin euron korvausten päätöksen kanssa, ja tuomio valituksesta on vielä antamatta.
Googlea vastaan on vireillä oikeusjuttuja ja tutkintoja myös sen kotimaassa Yhdysvalloissa.
Lue lisää:
Google sai voiton EU:n tuomioistuimessa – oikeus tulla unohdetuksi ei ole globaali