Keskusrikospoliisin järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi määrittelemän Cannonball MC:n entinen asekersantti Mika "Immu" Ilmén kertoo tuoreessa kirjassa elämästään Helsingin vankilassa eli Sörkässa. Teoksen on toimittanut Sami Lotila.
Ilmén passitettiin Sörkkään keväällä 2014, jolloin hänet tuomittiin Helsingin hovioikeudessa törkeästä huumausainerikoksesta kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen. Mies itse kiistää toimineensa huumausainekaupan rahoittajana, mutta hovioikeus näki asian toisin. Ensikertalaisena Ilmén istui tuomiostaan viisi vuotta.
Immun vankila-aika alkoi Sörkässä karulla tavalla.
Hän sai "kivan kämpän" vankilan pohjoiselta selliosastolta. Se on vuonna 1881 valmistuneen vankilan vanhin siipi. Pieneen selliin ei tullut vettä, eikä siellä ollut wc-pönttöä. Tarpeet hoidettiin pottaan eli paljuun.
"Vanhan pohjoisen kokenut ja lusinut ymmärtää, että mihin tahansa perseenreikään elämä sut heitteleekin, niin vanhan pohjoisen rinnalla se tuntuu aina viiden tähden hotellilta", Ilmén kertoo kirjassa.
Vuonna 2018 vankilaan tehtiin mittava peruskorjaus, jonka yhteydessä kaikkiin selleihin saatiin wc-pöntöt.
Spurguvarasto ja mielisairaala
Kun Ilmén oli asettunut selliinsä, hän alkoi kuikuilla innokkaana muita vankeja.
Mielikuvat karskeista velanperijöistä kaikkosivat nopeasti, kun mies kohtasi Sörkän asukkaita. Suurin osa vangeista oli todella huonossa kunnossa ja pahassa päihdekierteessä.
"Ymmärsin heti, että vankila on yksi iso spurguvarasto tai mielisairaala", Ilmén toteaa kirjassa.
Huumekauppa pyöri vankilassa sujuvasti. Huumeita tuotiin lomilta palatessa peräsuoleen tungetuissa kindermunan lelukoteloissa tai heitettiin vankilan muurin yli tennispalloihin kätkettyinä. Osa tilasi huumeet suoraan sellinsä ikkunalle dronella.
"Huumeita on vankilassa ihan helvetisti. Sörkässä ei tarvii olla päivääkään selvin päin, jos ei sitä itse halua."
Huumekauppa vankilassa on kannattavaa, koska aineista saa moninkertaisen hinnan verrattuna katukauppaan muurien ulkopuolella. Myös kännyköitä ilmestyi vankilaan tuon tuostakin. Ilmén uskoo, että kännyköitä myivät vartijat.
– Vartijat tekevät rankkaa työtä pienellä palkalla. Kännyköistä saatava lisätienesti voi olla tarpeen. Heille pitäisi maksaa enemmän palkkaa, Ilmén toteaa Ylen haastattelussa.
Kova treeni auttoi selviämään
Ilmén pysytteli erossa päihteistä ja päätti lopettaa alkoholin käytön kokonaan. Hän löysi selviytymiskeinonsa treenaamisesta.
Ilmén harjoitteli sellissään ja vankilan salilla joka päivä.
"Kun teet itsellesi aikataulun, että tänään mun pitää tehdä tuhat jalkakyykkyä tai varjonyrkkeillä 30 erää tai juosta paikallaan pari tuntia, niin koko päivä onkin kivasti ihan tukossa. Ei ole aikaa seota."
Myöhemmin Immu pääsi vankilan jumppasalin putsariksi. Hän veti myös muille vangeille kamppailulajitreenejä.
– Päihteettömyyteen pitäisi vankilassa panostaa, Ilmén sanoo.
Pelkona UB:n kosto
Immu on kasvanut Vantaan Rajatorpassa, jossa Jari Uotila perusti Cannonballin. Ilmén tunsi Uotilan hyvin jo ennen Cannonballin perustamista. Uotila pyysi Ilméniä mukaan kerhoon vuonna 2008. Hän oli alusta saakka kunniajäsen.
– Olin myrskyn silmässä ensi metreistä. Kyllä siellä tehtailtiin konnahommia täyspäiväisesti, kertoo Ilmén.
Uotilan menehdyttyä meininki Cannonballissa muuttui. Ristiriitatilanteet johtivat siihen, että Ilmén erosi kerhosta vuonna 2013 eli 11 kuukautta ennen vankilatuomiota.
Kaunat kilpailevien jengien kanssa seurasivat silti miestä vankilaan. Kirjassa hän kertoo pelänneensä siirtoa Sörkästä Riihimäen vankilaan, jonne United Brotherhoodin (UB:n) jäsenet on sijoitettu.
Vankien omissa säännöissä kosto on avainasemassa, joten Immu uskoi saavansa Riihimäellä vastaansa "tervetuliaiskomitean".
"Kaikki paskajutut pitää aina kostaa, ja kostettavaa UB-ukoilla mulle oli, siis ainakin oman tulkintansa mukaan."
Hän kertoo järjestäytyneen rikollisuuden toimivan kostoiskuissa varman päälle. Siinä tilanteessa ei vapaaottelijatausta auttaisi.
"Homma menee niin, että sun selliin painaa tarvittaessa vaikka viisi tyyppiä."
Ilménin sijoituspaikaksi merkittiin aluksi Riihimäen vankila. Immu oli jo valmistautunut myllytettäväksi, kun hänen vaimonsa puuttui peliin. Kirjan mukaan Ilménin puoliso onnistui sopimaan asiat niin, että mies pysyi Sörkässä.
"Mun vaimo on painonsa arvosta kultaa", Ilmén toteaa kirjassa.
Pelikaverit vaihtuvat
Viiden Sörkän vuoden aikana Ilmén huomasi meiningin vankilassa muuttuvan. Yhä useammalla vangilla oli juuret jossain muualla kuin Suomessa.
– Kun ulkomaalaistaustaisia on yli puolet, he määräävät, miten homma menee, Ilmén sanoo.
Rikollisten jengien valtasuhteet ovat murroksessa myös UB:n lakkauttamisen vuoksi. Esimerkiksi Helvetin enkeleitä on nähty Lahden Cannonballin kanssa ja Bandidos on tehnyt rakennusbisnestä UB:n kanssa.
– Pelikaverit muuttuvat, uskoo Ilmén.
Ilménin käsityksen mukaan perinteiset järjestäytyneen rikollisuuden jengit ovat saaneet myös uusia haastajia.
– Olen kuullut, että Mantaqan rinnalla UB:n jätkät näyttävät koulupojilta.
Syyskuun lopussa ilmestynyt Immu – Vanki numero 1861 on toinen Immun elämästä kirjoitettu teos. Kolmannesta kirjasta on jo tehty kustannussopimus, mutta se aihetta Ilmén ei vielä paljasta.
Kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat lainauksia kirjasta "Immu – Vanki numero 1861".
Lisää aiheesta: