Suomen talous toipuu koronasta, mutta keskustelu valtionvelasta on saanut uusia kierroksia. Oppositio moittii hallitusta velan kasvusta, kun samaan aikaan Suomi on EU:ssa liittynyt niin sanottuun nuukien maiden ryhmään.
A-Talkissa kysyttiin torstaina, onko Suomella liikaa velkaa. Millä tavalla nykyiseen valtionvelkaan pitäisi suhtautua, ja kuinka tiukan kannan Suomi aikoo ottaa Euroopan velkakeskusteluun?
Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mielestä velkaantumiselle on vaikea määritellä siedettävää tasoa.
– Erittäin tärkeä kysymys on se, mitä sillä velalla tehdään. Jos velalla rahoitetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla saadaan koulutettua työvoimaa tai perhepolitiikkaa, jolla estetään lasten syrjäytyminen, niin se on hyvä. Sitä ei ehkä tehty 90-luvulla riittävästi.
Korkman muistuttaa, että kaikkialla maailmassa valtiot velkaantuvat – useimmat enemmän kuin Suomi.
– Onko kaikista poliittisista päättäjistä tullut kaheleita? Ei, vaan maailmalla on ollut pitkään sitkeä taipumus pysyvään taantumaan. Se on pakottanut keskuspankkeja pitämään korot nollatasolla. Nyt kun sekään ei auta, valtiot velkaantuvat elvytyspolitiikan kautta.
Korkmanin mielestä puheet siitä, että lopetetaan velalla eläminen, eivät kerro koko totuutta.
– Olennainen asia on se, että velkaantuneisuus eli velan suhde talouteen asettuu siedettävälle tasolle. Niin kauan nukun hyvin ja toivon, että muutkin nukkuvat hyvin, kun Suomen velan määrä on alempi kuin muissa euromaissa keskimäärin.
Suomen velkaantumisesta keskustelivat myös kansanedustajat Tarja Filatov (sd.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
Katso koko A-Talkin lähetys Yle Areenasta.
Lue lisää: