Pitkään kestänyt lähes nollainflaation aikakausi saattaa olla lopuillaan. Euroalueen inflaatio kiihtyi rajusti syyskuussa: EU:n tilastokeskuksen Eurostatin mukaan kuluttajahinnat nousivat vuoden takaisesta 3,4 prosenttia. Inflaatio kiihtyi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008.
Miksi hintojen nousu on kiihtynyt, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki?
– Siihen on monta osatekijää. Osittain se selittyy vertailuajankohdalla, joka oli hyvin matala viime vuonna, kun koronakriisi oli syvimmillään. Esimerkiksi Saksassa oli alennettu arvonlisäverokanta, joka on nyttemmin nostettu normaalille tasolle. Polttonesteet ovat kallistuneet ja moni muukin on kallistunut, koska talous on elpynyt.
Onko tämä vain väliaikainen piikki vai voiko tästä seurata pidempikin kovemman inflaation jakso?
– Inflaatio nousee luultavasti vielä nähtyäkin korkeammalle lähikuukausina, mutta odotamme inflaation laskevan ensi vuonna. Raaka-aineet eivät välttämättä kallistu enää enempää ja Saksassa arvonlisäveron vertailuajankohta on normaalilla tasolla.
– Mutta on pelkoja, että inflaatio pysyy pidempään korkeammalla. Silloin palkkavaatimukset alkavat nousta. Kun talouden nousukausi näyttää jatkuvan, niin inflaatio varmaan nousee esille syksyn palkkakierroksella. Varmasti pyydetään lisää liksaa, että ostovoima säilyisi.
– Myös palveluiden hinnat lähtevät nousuun. Vielä syyskuussa palveluiden hinnat nousivat euroalueella maltillisesti, mutta jos ne kiihtyvät, meillä on pitkäkestoisempi inflaatiojakso kenties edessä. Palvelusektori on kärsinyt koronakriisistä eniten ja kun se nyt toipuu kohisten, siellä saattaa olla patoutuneita hinnankorotuspaineita.
Pitääkö inflaatiosta olla huolissaan täällä Suomessa?
– Suomen inflaatio on onneksi ollut vielä maltillista, reilua kahta prosenttia, Ei Saksan reilua 3-4 prosentin tasoa. Mutta kyllä sekin syö säästäjän ostovoimaa eli talletusten ja turvallisten sijoitusten reaalinen arvo laskee.
– Rahojaan ei kannata makuuttaa talletustilillä Ihan hirveästi, vaan etsiä kohteita, joista saa tuottoa. Ehkä kannattaa ottaa huomioon, että jonkun vuoden aikavälillä korotkin voivat lähteä nousuun, jos inflaatio pysyy korkealla.
Mitä tästä voi seurata? Mitä tekee Euroopan keskuspankki EKP?
– Syyskuun inflaatio ylittää EKP:n kahden prosentin tavoitteen. Kun taloudessa on samaan aikaan nähtävissä elpymistä, todennäköisesti EKP purkaa poikkeustoimia, ensimmäiseksi lopettaa koronapandemian vuoksi toteutetun arvopapereiden osto-ohjelman ensi vuoden alkupuolella. Ei syydä rahaa enää lisää markkinoille, vaan rahapolitiikkaa lähdetään normalisoimaan osto-ohjelmien purkamisen kautta. Siitä on vielä matkaa siihen, että ohjauskorkoa lähdettäisiin nostamaan.
Euroalueella on elelty pitkään lähes nollainflaatiossa. Onko nyt nähty hintojen nousu ikään kuin paluuta normaaliin?
– Ollaan palattu lähemmäs normaalia. Euroalue kärsi pitkään pikemmin liian matalasta kuin liian korkeasta inflaatiosta. Nyt meillä pitkästä aikaa on aitoa inflaatiota, eikä se ole pelkästään huono asia, se ei vaan saa kiihtyä enää lisää tästä.
– Inflaatio kertoo siitä, että taloudessa eletään normaalimpia aikoja ja sillä tavalla se on merkki terveemmästä taloudesta. Osittain se kertoo myös pullonkauloista tuotannossa ja siitä että tavaraa tai palveluita on liian vähän kysyntään nähden.