Ruotsin Karoliinisen instituutin Nobel-komitea on myöntänyt tämänvuotisen lääketieteen ja fysiologian palkinnon yhdysvaltalaiselle David Juliukselle ja libanonilaiselle Ardem Patapoutianille.
Heidät palkitaan kuuman, kylmän, kosketuksen ja liikkeen molekyylitason vaikutusten tutkimuksista. Heidän tutkimansa voimat ovat keskeisiä ihmisten kyvylle tuntea ja tulkita ympäröivää maailmaa ja toimia siinä.
Miten silmä aistii valon? Miten ääniaallot vaikuttavat korvaan? Miten kemialliset yhdisteet synnyttävät maun ja hajun suun ja nenän reseptoreissa?
Aistimukset ovat meille arkipäivää, mutta miten lämpötilasta ja paineesta viestivät hermoimpulssit syntyvät?
Toki on tiedetty, että hermosäikeillä on eriytyneet toimintonsa, mutta Julius ja Patapoutian löysivät ratkaisun tärkeään kysymykseen, joka oli vastaamatta: miten lämpötila ja mekaanen ärsytys muuttuvat hermojärjestemässä sähköimpulsseiksi, perustelee Nobel-raati valintaansa.
Polttava chili auttoi kipureaktion jäljille
David Julius on Kalifornian San Franciscon yliopiston fysiologian professori. Hän alkoi 1990-luvulla käyttää kipututkimuksissaan chilin sisältämää kapsaisiinia, joka aiheuttaa polttavan tunteen. Siten hän pääsi sen jäljille, mitkä ihon hermosyistä reagoivat lämpöön.
Pitkällisissä laboratoriotutkimuksissa ratkesi, mikä tietty yksittäinen geeni tekee soluista herkkiä kapsaisiinille. Jatkotutkimuksissa osoittautui, että reseptori aktivoituu kivuliaiksi koetuissa lämpötiloissa.
Kalifornialaisen Scrippsin tutkimusinstituutin neurotieteiden professori Ardem Patapoutian puolestaan löysi paineherkkien solujen tutkimuksissaan uudenlaisen reseptorin, joka reagoi ihon ja sisäelinten mekaaniseen ärsytykseen.
Se alkoi solujen tökkimisellä. Patapoutian tutkijaryhmineen havaitsi, että tietty solulinja reagoi mikropipetin tönäisyyn pienellä sähköisellä signaalilla. Tutkimuksissa paikallistettiin yksittäinen geeni, jonka hiljentäminen esti solujen ketjureaktion, ja myöhemmin toinenkin.
Molemmat ionikanavat ovat keskeisiä kosketuksen tunteelle. Sittemmin tutkijat totesivat, että niillä on merkistystä myös verenpaineen, hikoilun ja vitsarakon hallinnan prosesseissa.
Ruotsalaiskemisti ja -liikemies Alfred Nobelin perinnön pohjalta vuodesta 1901 jaetut palkinnot annetaan Nobelin testamentin perustelujen mukaan heille, jotka ovat parhaiten edistäneet ihmiskunnan hyvää tieteen tai taiteen keinoilla.
Testamentissaan Nobel edellytti myös, että palkinto annetaan edellisen vuoden saavutuksen perusteella.
Sitä sääntöä Nobel-komiteat ovat venyttäneet, sillä tieteelliset ja taiteelliset saavutukset eivät synny tyhjästä. Palkituissa kaksikoissa tai kolmikoissa on usein myös perustututkijoita, joiden työlle läpimurto on saattanut alkaa rakentua jo vuosikymmeniä sitten.
Nobel-viikko jatkuu lääketieteen jälkeen muilla luonnontieteillä eli fysiikalla ja kemialla. Tällä viikolla selviävät myös kirjallisuus- ja rauhan-Nobelien saajat ja ensi maanantaina vielä talouden palkitut, vaikka he eivät virallisesti nobelisteja olekaan.