Tuore tietokirja selvittää Venäjän neuvostopartisaanien Suomeen tekemän tuhoisimman iskun eli Lokan iskun nostamia epäilyjä paikallisesta avunantajasta.
Tietokirjailija Jonna Pulkkisen mukaan epäilyt paikallisen henkilön avusta neuvostopartisaaneille herätti Lokan asukkaiden evakuoinnin laiminlyönyt nimismies.
Iskussa kesällä 1944 partisaanit murhasivat Sodankylän Lokassa 21 siviiliä. Joukkomurha on valvottanut nyt 78-vuotiasta Voitto Kavakkaa koko elämän.
– Se on vaikuttanut sillä tavalla, että minä olen lapsesta asti heräillyt monta kertaa yössä ja minun on aina pitänyt varmistaa, että asiat on kunnossa. Enkä ole kyllä koskaan täyttä yötä nukkunut, sitä on aina jonkun tunnin päästä herännyt.
Kuuntele Voitto Kavakan haastattelu Yle Areenasta:
Lokassa syntynyt ja ikänsä asunut Kavakka oli vain 10 kuukauden ikäinen vauva, kun partisaanit hyökkäsivät kotikylään heinäkuun iltana vuonna 1944.
Kavakka pelastui äitinsä Helmin kanssa. Äiti pakeni muiden naisten ja lasten kanssa partisaanien pikakiväärin tulituksessa veneellä yli Luirojoen, jonka rannalla Lokan kylä on.
Partisaanien luodit tappoivat pakoveneeseen useita naisia ja lapsia. Tulitus taukosi hetkeksi ja Helmi pääsi poika sylissään suojaan vastarannan törmän taa, jolloin tulitus taas jatkui.
Kavakan mukaan vanhemmat kertoivat, että tauko tuleen syntyi kun partisaani vaihtoi pikakivääriinsä lipasta.
Kavakka sanoo muistavansa Lokan tuhon nelivuotiaasta lähtien vanhempien ihmisten puheiden perusteella.
Viranomaisten virheitä peittämään tarvittiin syntipukki
Tietokirjailija Jonna Pulkkisen kirja Punainen pusero kertoo Venäjän neuvostopartisaanien tekemistä joukkomurhista Lapissa.
Kirjan päähenkilö on punaista puseroa käyttänyt, Lokan lähellä asunut Rikhard Uusitalo, jonka nimismies Aaro Raappana pidätti epäiltynä partisaanien avustamisesta.
Pulkkinen on tutkinut Uusitalon pidätyksen ja kuulustelujen asiakirjat. Arkistoista ei löytynyt mitään poliisille Uusitalosta tehtyä ilmiantoa. Myöskään valtiollinen poliisi Valpo ei löytänyt Uusitaloa vastaan mitään näyttöä.
Pulkkisen mukaan Uusitalon pidätys voi olla viranomaisten omien laiminlyöntien peittelyä.
– Se on saattanut olla savuverho sille, että viranomaiset toimivat todella löperösti. Lokassa kovasti odotettiin, että heitä lähdettäisiin evakuoimaan, mutta sitä ei koskaan ehtinyt tapahtua.
Pulkkisen mielestä vaikuttaa siltä, että partisaani-iskun jälkeen Uusitalosta yritettiin tehdä syntipukki, jotta ihmiset eivät keksisi syyttää viranomaisia.
Pulkkisen kirja vahvistaa jo aiempaa tutkimustietoa siitä, kuinka siviiliviranomaiset vastustivat Lapin erämaakylien evakuointia. Raappanan esimies, Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilä oli vastustanut sotilasviranomaisten vaatimusta erämaakylien siviilien evakuoinnista.
Erämaakylien siviilien evakuointia olivat vaatineet partisaanivaaran vuoksi yhteysesikunta Roin päällikkö, majuri Oiva Willamo ja Lapin sotilaallisesta puolustuksesta jatkosodan ajan vastanneen Natsi-Saksan sotavoimien kenraali Eduard Dietl.
Lapin siviilihallintoa johtaneen maaherra Hillilän mielestä kylien yhteensä muutaman tuhannen asukkaan evakuointi olisi heikentänyt kansan puolustustahtoa. Kylien siviilit olivat lapsia, naisia ja vanhuksia.
Suomesta evakuoitiin sotien aikana 80 000 lasta eikä se romuttanut puolustustahtoa.
Nimismiehen päätös puhuttaa yhä Lokassa
Nimismies Raappana ei evakuoinut Lokan kylää, vaikka partisaanit olivat vain viikkoa ennen Lokan tuhoamista tehneet joukkomurhan naapurikylässä Seitajärvellä.
Erämaakylien asukkaat olivat tehneet partisaaneista paljon havaintoja varsinkin kesällä 1944 sen jälkeen kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Suomeen. Pulkkisen kirjan mukaan Lapin metsät kuhisivat partisaaneja.
Raappanaa arvosteltiinkin Lokan evakuoinnin laiminlyönnistä ja Lokassa arvostelua voi kuulla vielä nykyäänkin.
Aiempi tietokirjallisuus, kuten Veikko Erkkilän Viimeinen aamu (2011) on osoittanut, että partisaaneilla todella oli avustajina ennen sotia Suomesta Neuvostoliittoon loikanneita ihmisiä.
Lokastakin lähti Neuvostoliittoon useita ihmisiä 1930-luvulla. Myös Rikhard Uusitalon kaksi veljeä loikkasi itään. Heistä toinen teloitettiin Stalinin terrorissa 1930-luvun lopulla ja toinen katosi jäljettömiin.
Pulkkisen kirjan mukaan sisällissodan perintö, metsätyömaiden kurjat olot ja köyhyys ruokkivat kommunismia ja epäilyjä vakoilusta.
Kuitenkaan lähisukulaisten kohtalo Stalinin ajan vainoissa ei Pulkkisen mukaan tue ajatusta Rikhard Uusitalosta partisaanien apurina.
Partisaaneja pelättiin 1960-luvulle asti
Asiasta puhuttiin Lokassa paljon ja venäläisten partisaanien pelko oli voimakasta vielä 60-luvulle saakka.
Jos kyläläiset havaitsivat itään johtavia outoja latuja tai jälkiä, niistä tehtiin ilmoitus. Venäjän pelko oli pitkään voimakasta partisaanien tekemän joukkomurhan takia.
– Kyllä ne pelkäsi vanhemmat ihmisetkin. Minun enon talossakin oli kaksi tai kolme kivääriä seinällä ja jokaisessa oli panokset lippaassa jatkuvasti. Semmoista se oli, että jatkuvasti peljättiin, kertoo Kavakka.
Kavakka kertoo isoisänsä räjähtäneen, kun jotkut kylään tulleet vasemmistolaiset metsätyöläiset yrittivät sodan jälkeen väittää, että Lokan tuhon tekivät saksalaiset.
Partisaanit polttivat melkein kaikki talot ja Kavakan mukaan loput polttivat saksalaiset paetessaan Lapista syksyllä 1944.
Kavakka kävi 50-luvulla kansakoulua 17 kilometrin päässä Lokasta Korvasen kylässä. Lapset asuivat viikot asuntolassa, koska koulukuljetuksia ei silloin ollut.
Öisin lapset pelkäsivät partisaaneja, heräilivät ja kävivät varmistamassa ettei alueella ollut mitään epäilyttävää.
Lokan kylän viereisen Kotivaaran rinteellä oli Kavakan lapsuudessa suuntamerkkinä surmatun venäläisen partisaanin pääkallo.
– Se oli semmonen merkki meille poikasille, kun se oli kannon nokkaan pantu se valkoinen pääkallo. Se oli merkkipaikka, kun siihen osasimme tulla marjareissuilta, niin siitä osasi kotiinkin, muistelee Kavakka.
Aikanaan partisaanin pääkallo vietiin pois ja haudattiin Torvisen lähellä olevaan hautapaikkaan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 6.10. kello 23 saakka.
5.10. kello 9.25 Korjattu kuvatekstiä. Hautamuistomerkki sijaitsee Sodankylän hautausmaalla.
Lue myös: