Monet maahanmuuttajat joutuvat sukkuloimaan Suomeen muuttaessaan täysin vieraassa kulttuurissa ja kieliympäristössä. Sopeutumista helpottaa suomalainen, luotettava ystävä.
Neljän lapsen äiti Roqaya Al-Anbagi saapui lasten kanssa Irakista Suomeen reilut neljä vuotta sitten. Maantieteen tohtoriksi Irakissa valmistunut Roqaya halusi nopeasti päästä suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni. Hän opiskelee suomen kieltä ja kasvatus- ja ohjausalaa kansanopistossa.
– Haluan keskustella, puhua ja kehittää suomen kieltäni sekä tutustua Suomen kulttuuriin. Jos minulla ei ole suomalaista ystävää, en tiedä mitään.
Suomalainen ystävä Paula Malan löytyi Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Ystäväksi maahanmuuttajalle -kurssin kautta. He käyvät yhdessä ja lasten kanssa metsässä, kaupassa ja ravintolassa.
Suomalaisiin vaikea tutustua
Mannerheimin lastensuojeluliiton maahanmuuttajien ystävätoiminta on helpottanut Suomeen muuttaneiden kotoutumista.
Ilman Ystäväksi maahanmuuttajalle -kurssia moni Suomeen muuttanut olisi jäänyt ilman suomalaista ystävää. Tai ainakaan tutustuminen ei olisi välttämättä ollut kovin helppoa.
Lahden yhdistyksen koordinaattorin Leila Kekkosen tehtävä on yhdistää sopivat parit toisilleen.
– Moni sanoo, että meidän ystävä on heille ensimmäinen suomalainen ystävä. Muuten on vaikea tutustua suomalaisiin.
MLL aloitti koulutuksen Helsingissä kymmenisen vuotta sitten ja toiminta on levinnyt koko maahan. Lahdessa toiminta alkoi puolitoista vuotta sitten ja tähän mennessä MLL on on yhdistänyt 50 paria.
Maahanmuuttajat ovat yli 20 eri maasta, eniten Lähi-idästä, Venäjältä ja Afrikan maista. Naisten koulutustausta vaihtelee.
– Eniten minua on hämmästyttänyt se, kuinka paljon on akateemisesti koulutettuja naisia. Osalla puolestaan ei ole ollut Suomeen saapuessaan luku- tai kirjoitustaitoa ollenkaan, sanoo Lahden yhdistyksen koordinaattori Leila Kekkonen.
Myös miehet kaipaavat suomalaisystävää
Roqaya Al-Anbaginystäväksi löytynyt Paula Malan ilmoittautui MLL:n kurssille vapaaehtoiseksi, sillä hän haluaa tutustua muihin kulttuureihin ja muualta tulleisiin ihmisiin.
– Me suomalaiset olemme ehkä ujoja emmekä uskalla tutustua ihmisiin spontaanisti. On hyvä, että tällaista toimintaa järjestetään ja hienoa, että Lahti on nykyisin monikulttuurinen kaupunki.
Malanilla ei ollut ennakkoluuloja, sillä hän on itsekin asunut Lähi-idässä viisi vuotta. Hän osaa arabiaa, mikä helpottaa kommunikaatiota Roqayan kanssa. Ystävyyssuhde on keino pitää omaa kielitaitoa yllä. Paula Malan on saanut myös paljon muuta.
– Olen saanut tosi ihanan ystävän. Koko Roqayan perhe, kaikki perheenjäsenet ovat meille tärkeitä ja läheisiä. Olen myös saanut Roqayan tekemää, ihanaa irakilaista ruokaa.
Koulutuksessa suomalaisille naisille opetetaan kulttuurisensitiivistä kohtaamista ja selkokieltä. MLL järjestää ystäväpareille myös yhteistä tekemistä. Yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä, että maahanmuuttajat tuntevat kuuluvansa joukkoon ja saavat osallisuuden kokemuksia.
Toiminta on suunnattu vain naisille ja äideille. Koordinaattori kuitenkin kysyy pareja pohtiessaan, sopiiko äideille myös kyläily. Silloin koko perhe tulee tulee tutuksi.
Myös maahanmuuttajamiehet kaipaavat suomalaisia ystäviä.
– Meille on muutama mies soittanut ja kysynyt, voisiko hänkin saada ystävä. Koko perheen kyläily on silloin parasta toimintaa, sanoo Kekkonen.
Korjattu: 14.10 klo 20:46 Roqaya ja Paula eivät ole käyneet yhdessä sairaalassa, kuten tekstissä aiemmin mainittiin vaan saaressa.
15:10 klo 9:25 Ystäväpalvelu muutettu muotoon ystävätoiminta. Lahden osasto korjattu Lahden yhdistykseksi.