Suomen eturivin startup-yhtiöt ovat perustaneet uuden yhdistyksen. Torstaiaamuna julkaistu hanke sai nimekseen Suomen startup-yhteisö, ja sen suunnitelmana on toimia "yhdessä koko Suomen hyväksi".
Suomen startup-yhteisön tavoitteena on, että vuonna 2030 kasvuyhtiöt tuovat Suomeen vientitulona kymmenen miljardia euroa. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin metsäteollisuus vie nykyisin.
Yhdistyksen puheenjohtajan Timo Ahopellon ja toimitusjohtaja Riikka Pakarisen mukaan tavoite ei ole lainkaan mahdoton.
– Se ei tarkoita kuin vähän alle 20 prosentin vuosittaista kasvua meidän jäsenyrityksillemme. Tästä on kasvamassa talouden ja yhteiskunnan uusi tukijalka, Ahopelto sanoo.
Uuden yhdistyksen jäseninä on Suomen eturivin kasvuyhtiöitä, kuten peliyhtiö Supercell, lähettiyhtiö Wolt, it-yhtiö M-Files ja pakkausyhtiö Sulapac. Viime vuonna sata mukaan lähtenyttä yritystä tekivät yhteensä kahden miljardin euron liikevaihdon.
Yhdistyksessä on myös sijoittajia, kuten Lifeline Ventures, Inventure sekä F-Securen perustajan Risto Siilasmaan ja sarjayrittäjä Jyri Engeströmin rahastot.
Yhdistys on myös määritellyt joukon asioita, joita se haluaa yhteiskunnassa edistää:
- Suomesta maailman paras paikka osaajille ja yrittäjille.
- Startupeista talouden ja yhteiskunnan tukijalka.
- Suomesta jatkossa iso osa maailman johtavista teknologiayrityksistä.
- Hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen.
Tästähän teknologiayrittäjät ovat puhuneet jo pitkään. Tämä eetos on vahva myös Slush-tapahtuman taustalla. Mutta nyt sitä varten on yhdistys, joka vaikuttaa edunvalvontajärjestöltä.
Vaikutelmaa korostaa se, että toimitusjohtaja Riikka Pakarinen on keskustan varapuheenjohtaja, joka on tehnyt yhteiskunnallista vaikuttamista Euroopan parlamentissa asti. Hän toimi jonkin aikaa myös Panimoliiton johdossa.
Mistä on lopulta kyse?
Alkaa nimittäin kuulostaa pahasti siltä, että suomalainen startup-kenttä on lopettanut nuorekkaan pöhinän – ja perustanut etujärjestön tavoitteitaan edistämään.
"Emme ole mikään lobbari"
Yksi sana toistuu Timo Ahopellon puheessa ja esityskalvoilla usein. Kiitollisuus.
– Kaiken pohjana on yrittäjien tuntema kiitollisuus Suomea kohtaan. Meistä jokainen on saanut käydä läpi saman koulupolun ja yhtäläiset mahdollisuudet lähteä yrittäjäksi, Ahopelto toteaa.
Ahopellon mukaan oikea amerikkalainen unelma ei toteudu missään muualla niin hyvin Suomessa, jossa koulutus on ilmaista ja turvaverkkoja on tarjolla. Tätä yhdistys ja sen jäsenet haluavat suojata ja kehittää. Ja siitä juontaa kiitollisuus.
– Kuulostaa ehkä pilvilinnalta, mutta siihen me oikeasti uskomme, hän sanoo.
– Ja kyseessä ei ole mikään lobbaus- tai edunvalvontajärjestö. Vaan yhteisö, joka haluaa vaikuttaa ja pystyy vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että se hyödyttää jokaista suomalaista, hän sanoo.
Ihaillut startup-yrittäjät ovat saaneet äänensä kuuluviin tähänkin asti. Media kirjoittaa heistä mielellään ja poliitikot poseeraavat yhteiskuvissa. Eikö se riitä?
– Yksittäiset yrittäjät ja sijoittajat ovat päässeet hyvin esille. Mutta me koemme, että sen jälkeen pitäisi alkaa viemään asioita käytäntöön.
Riikka Pakarisen mukaan suomalainen yhteiskunta näkee startupit “rohkeana ja myönteisenä voimana”. Mutta viesti on hajanainen.
– Siksi minusta on tärkeää, että kenttä kokoaa voimiaan, jotta on ääni kuuluu myös päättäjien suuntaan ja on yhtenäisempi, hän sanoo.
Yhdistys haluaa olla konkreettinen kumppani, kun muutoksia tehdään. Jos kyse on englanninkielisestä koulutuksesta, yhdistys voi olla mukana arvioimassa, kuinka paljon sitä tarvitaan. Jos kyse on maahanmuuttoprosessin kipupisteistä, yhdistyksellä ja mukana olevien yritysten työntekijöillä on siitäkin käytännön kokemusta.
– Emme halua olla aidalla istumassa ja vaatimassa jotain vaan tekemässä yhdessä, Timo Ahopelto sanoo.
Startup-maailman synkemmät uutiset
Kasvuyrittäjyyteen on Suomessa suhtauduttu lähes yksinomaan myönteisesti. Nokian romahduksen jälkeen kasvuyhtiöt toivat työpaikkoja ja piristysruiskeen teknologia-alalle. Nuorten asenne yrittämiseen muuttunut myönteiseksi. Supercellin Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja maksoivat mukisematta enemmän veroja kuin kukaan ennen heitä.
Viime aikoina esiin on kuitenkin noussut myös vähemmän innoittavia startup-tarinoita. Ruokalähettien epävarmoista työsuhteista kirjoitetut uutisjutut muistuttavat, että startupit hyödyntävät ja vauhdittavat yhteiskunnallisia muutoksia, joiden vaikutukset eivät aina ole myönteisiä.
Vielä karumpia ovat Helsingin Sanomien julkaisemat artikkelit kännykkäyhtiö Swappien työntekijöiden huonosta kohtelusta ja lenkkikenkävalmistaja Rens Originalin työntekijöiden 500 euron kuukausipalkoista.
Onko Suomen startup-yhteisöllä halu tai valmius tarttua näihin kipupisteisiin?
– Meillä on totta kai nollatoleranssi tällaiseen. Me taistelemme eettisen työelämän puolesta ja se on selvä linja, Riikka Pakarinen toteaa viitaten kännykkä- ja kenkäyhtiöiden tapauksiin.
– Tapaukset osoittavat, että startup-yhteisön kaltaista toimijaa tarvitaan.
Mukaan lähtevät yritykset sitoutuvat Pakarisen mukaan yhdessä sovittuihin toimintatapoihin, jotka on määritelty yhdistyksen eettisen ohjeen Code of Conductin kautta.
Timo Ahopelto sanoo, että yhdistys pyrkii antamaan jäsenyhtiöille valmiuksia kehittää hyvää yrityskulttuuria.
– Meillä on “yrityskulttuurikoulu”, jonka puitteissa kokeneet yrittäjät jakavat tietoa ja osaamistaan nuoremmille, hän sanoo.
– Luomme työkalupakkia, jossa tietoa siitä, millaisiin asioihin yrittäjien tulee yrityksen eri kasvuvaiheissa kiinnittää huomiota.
Käytännössä kyse on esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaukseen liittyvistä ohjeista. Tarjolla on myös neuvoja, miten luodaan nimettömiä palautekanavia havaittujen epäkohtien esille tuomiseen.
– Sellaiset asiat jäävät aika helposti hoitamatta eivätkä pysy kasvun vauhdissa. Etenkin, kun ensimmäiset kolme vuotta keskitytään vain siihen, miten yritys pysyisi hengissä, Ahopelto kuvaa.
Työntekijä vai yrittäjä?
Timo Ahopellon mukaan Startup-yhteisö tulee ottamaan kantaa myös tulikuumaan aiheeseen alustatalouden työoloista. Hän itse on sijoittanut LIfeline Venturesin rahoja edellä mainittuun Wolt-yhtiöön, ja Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi on yhdistyksen hallituksessa.
Mikä on Suomen startup-yhteisön virallinen näkemys siitä, onko ruokalähetti työntekijä vai yrittäjä?
– Alustatalous on merkittävä uusi tapa tehdä töitä. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole siihen vielä yhteisönä kantaa, Ahopelto sanoo.
Jossain vaiheessa startup-yhteisö kuitenkin kannan tai näkemyksen muodostaa, Ahopelto sanoo. Ja sen jälkeen he tarjoavat yhteistyötä esimerkiksi lainvalmistelijoille.
Eikö tämä ole silloin aika lähellä sitä perinteistä edunvalvontaa, jota yhdistys sanoo välttelevänsä? Eikö se ole väistämätöntä, että päädytte lobbarin rooliin?
– Minä en usko, että tämä päätyy siihen. Meidän tavoitteemme on rakentaa parempaa suomalaista yhteiskuntaa ja tehdä startupeista sille uusi tukijalka, Ahopelto sanoo.
Uusi järjestö tulee hänen mukaansa valitsemaan tarkasti aiheet, joihin se tarttuu. Suomesta löytyy paljon asioita, joita voidaan viedä eteenpäin ilman vastakkainasettelua.
– Emme halua ajautua poteroon taistelemaan esimerkiksi siitä, pitääkö työehtosopimuksen olla sitova vai ei. Eihän se edes ole relevanttia startupien kilpailukyvyn kannalta, Timo Ahopelto sanoo.
Riikka Pakarinen antaa toisen esimerkin.
– Esimerkiksi verotus on sellainen asia, johon me emme aio puuttua.