Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vaasalaisella Tuula Papulalla todettiin vuonna 2015 munuaisen vajaatoiminta.
– Se oli edennyt todella pitkälle, ja jo silloin tiedettiin, että jossain vaiheessa munuaisensiirto tulee. Silloin toiveissa oli, että siirtoa tarvittaisiin ehkä vasta 20 vuoden päästä.
Toisin kävi. Selvittelyt sopivan luovuttajan löytämiseksi aloitettiin, ja yhtenä vaihtoehtona oli Papulan äiti. Se ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollutkaan mahdollista.
– Se oli iso pettymys. Siskoni Tanja oli kuitenkin jo sairastumiseni alussa sanonut, että jos ikinä tarvitset, niin hän on siinä. Rohkenin kysyä.
"Elämä on tässä ja nyt"
Tanja Nybacka oli tehnyt elinluovutuskortin jo vuosikymmeniä sitten. Hänelle pikkusiskon auttaminen oli oikeastaan itsestäänselvyys.
– Kun näin siinä vieressä ne siskon kaikki dialyysihoidot ja rajoitukset, ja kun uusi kudoslaki muutama vuosi sitten tuli voimaan, niin olin, että ilman muuta. Elämä on tässä ja nyt. Kukaan ei tiedä huomisesta mitään, ja kun minulla oli mahdollisuus antaa toiselle elämä, niin tietenkin sen teen.
Elävältä luovuttajalta tehtävä elinsiirto on pitkä prosessi. Luovuttajan on oltava täysi-ikäinen ja luovutus on vapaaehtoinen. Dosentti Ilkka Helanterä HUSin elinsiirto- ja maksakirurgian yksiköstä kertoo, että luovuttaja tutkintaan huolellisesti.
– Tutkimuksissa menee useimmiten muutama kuukausi ja joskus pidempäänkin. Halutaan varmistaa , että luovuttaja on terve ja munuaiset ovat rakenteeltaan normaalit ja terveet. Viranomaisilta tarvitaan myös lupa, silloin kun on kyse elävästä luovuttajasta. Siinä menee useita kuukausia ennen kuin leikkaukseen päästään, kertoo Helanterä.
Tanja Nybackan kohdalla tutkimukset olivat pitkällä ja leikkauspäiväkin sovittu, kun hän itse sairastui munuaisaltaan tulehdukseen. Tämä siirsi leikkausta puolella vuodella.
Leikkaus tehtiin vihdoin marraskuussa 2020. Viivästyksineen päivineen Nybackan ja Papulan kohdalla maaliin päästiin hieman yli kaksi vuotta siitä kun selvittelyt siirrosta oli aloitettu.
Ennätysmäärä luovutuksia
Suomessa kaikki elinsiirrot on keskitetty HUSiin. Tänä vuonna munuaissiirtoja on tehty 200, ja niistä 36:ssa siirre on saatu elävältä luovuttajalta.
Määrä on kasvanut selvästi, sillä koko viime vuonna siirtoja eläviltä luovuttajilta tehtiin 31. Tänä vuonna tavoite on, että siirtoja tehtäisiin 50.
Osittain syynä määrän kasvuun on vuonna 2019 voimaan tullut uusi kudoslaki. Luovuttaja voi uuden lain myötä olla myös joku muu kuin saman katon alla asuva, aivan läheinen perheenjäsen. Siirteen voi saada siis vaikka ystävältä tai jopa tuntemattomalta.
Tällä hetkellä Suomessa odottaa munuaissiirtoa 450 ihmistä. Tarve on kasvanut ja sen myötä elävän luovuttajan mahdollisuutta halutaan nostaa esiin.
– Meillä oli aiempina vuosina parempi tilanne siirtojen suhteen, kun tarve oli pienempi. Nyt on ehkä opittu myös, että yhä useampi munuaisten vajaatoimintaa sairastava hyötyy siirteestä, sanoo Helanterä.
Munuais- ja maksaliiton viestintäjohtaja Petri Inomaa sanoo, että Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista nimenomaan elävien luovuttajien käytössä.
– Siinä on kyse ehkä myös kulttuurisesta erosta. Muissa Pohjoismaissa on hyvin paljon aktiivisemmin otettu puheeksi esimerkiksi sukulaisten kanssa tämä siirto. Suomessa on enemmänkin odotettu, että ihminen tarjoutuisi luovuttajaksi, kertoo Inomaa.
Munuainen pesussa
Tanja Nybackan leikkaus Meilahden tornisairaalassa Helsingissä sujui hyvin. Munuainen siirrettiin nopeasti viereiseen sairaalaan, jossa Tuula Papula odotti uutisia tulevasta munuaisestaan.
– Kuulin, että kaikki oli sujunut hyvin ja että munuainen oli pesussa. Sitten mua lähdettiin viemään leikkaussaliin. Muistan, että siellä oli vaasalaislähtöinen kirurgi, joka oli aivan mahtava. Hän toi meille semmoista turvaa, kertoo Papula.
Elävältä luovuttajalta saadussa munuaisessa on Helanterän mukaan monia etuja.
– Ennuste potilaalle ja siirteelle on parempi, sillä munuaisensiirtoa tarvitseva saa tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana. Lisäksi elävältä luovuttajalta saatu munuainen alkaa toimia heti kun se on siirretty potilaalle, kertoo Helanterä.
Elävältä luovuttajalta saatu munuainen kestää keskimäärin 15-20 vuotta, mutta Helanterä kertoo, että pisimmät seurannassa olevat siirteet ovat kestäneet 50 vuottakin.
Ruokaa, vettä ja tulevaisuuden suunnitelmia
Tuula Papulan uusi munuainen, nimeltään Teuvo, alkoi toimia heti.
– Heti alkoi toimimaan ja pissakin alkoi tulla, nauraa Papula.
Se on merkki, että kaikki on kunnossa. Munuainen sai nimensä leikkauspäivän mukaan.
Muutos on ollut Tuulan ja hänen perheensä elämässä valtava.
– On ne haaveet taas ja tulevaisuus. Ennen oli tiukka nesterajoitus ja tiukka ruokavalio, ettei kuormita kehoa. Nyt ei tarvitse myöskään aikatauluttaa elämää dialyysihoitojen mukaan, iloitsee Papula.
Tanja puolestaan on saanut vastata moneen kertaan siihen, että miten hän yhdellä munuaisella pärjää.
– Hyvin pärjää. Ei ole mitään rajoitteita ja leikkaushaavakin on jo parantunut. Taisin olla kaksi kuukautta pois töistä, mutta sitten taas ihan normaalisti elämä ja työt jatkuivat.
Tuulalle voimaa on antanut oma perhe, aviomies Juha ja kolme lasta. Myös työnantaja saa kiitokset.
Siskoksia yhteinen kokemus on lähentänyt entisestään. Nyt läheiseen suhteeseen on tullut uusi taso.
– Olen joka päivä kiitollinen Tanjalle siitä, mitä hän teki. Ja se tunne kasvaa koko ajan, sanoo Tuula.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 8.10. kello 23 saakka.