Kyllikki Forsius silittää kädellään hautakiven pintaa. Vantaalaisessa hautaustoimistossa on esillä erilaisia hautakiviä: pelkistettyjä ja koristellumpia, sileitä ja rosopintaisempia.
– Asiakkaat haluavat usein koettaa, miltä pinta tuntuu, hän sanoo.
Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja ja hautaustoimistoyrittäjä Kyllikki Forsius kertoo, että hautausalalla muutokset ovat hitaita. Tällä hetkellä suurimmat muutokset aiheuttaa Suomessa tuhkauksen yleistyminen. Se näkyy hautakivissäkin – ne ovat aiempaa pienempiä.
Pääkaupunkiseudulla valtaosa hautauksista on tuhkauksia, ja koko Suomenkin mittakaavassa tuhkaus on jo arkkuhautausta yleisempää. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hautauksista 58 prosenttia oli viime vuonna tuhkahautauksia.
Tuhkahautaus vaikuttaa hautajaiskukkiinkin
Arkkuhautauksessa hautajaistilaisuus, arkun laskeminen hautaan ja muistotilaisuus muodostavat useimmiten yhden kokonaisuuden.
Tuhkahautaus muuttaa hautajaiskulttuurin yksityiskohtia, sillä hautajaisten eri osuudet tapahtuvat eri ajankohtina, toteaa tietokirjailija Sarianne Hartonen. Hartonen käy Kuolevaisen käsikirja -kirjassaan (Otava) läpi läheisen kuolemaan liittyviä käytännön järjestelyitä. Käytännöt vaihtelevat alueittain.
Tuhkan hautaaminen saatetaan tehdä erikseen vain läheisimpien läsnäollessa.
– Ihmiset miettivät, kannattaako esimerkiksi tilata paljon kukkalaitteita, jos niitä ei olla laskemassa hautakummulle, Sarianne Hartonen sanoo.
Arkku tarvitaan aina, olipa kyse tuhkahautauksesta tai arkkuhautauksesta.
– Osa ehkä miettii, ettei ole järkeä ostaa kovin kallista arkkua, koska se menee välittömästi tuhkaukseen, Sarianne Hartonen sanoo.
Monille läheisille huolella valittu kaunis arkku on kuitenkin siunaus- tai saattotilaisuudessa hyvin tärkeä. Arkku on hautajaisissa esillä yhtä pitkään sekä tuhkahautauksessa että arkkuhautauksessa.
Tuhkahautauksen yleistymistä edistää muun muassa se, että krematorioita on tullut Suomeen lisää ja tuhkahautaukseen suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin.
Kulut ovat tuhkahautauksessa monilla paikkakunnilla arkkuhautausta pienemmät. Uurnahautaus vie arkkuhautausta vähemmän tilaa ja mahdollistaa monille vanhojen sukuhautojen käyttämisen.
Värikästä designia hautajaisiin
Yleistyvään tuhkahautaukseen tarvitaan myös uudenlaisia tuotteita, ajattelee tuhkahautauspalvelu Peacefulin yrittäjä Anna Karvosenoja.
Suureksi osaksi netin välityksellä toimiva yritys toi viime keväänä markkinoille tunnettujen suomalaisten suunnittelijoiden, kuten Paola Suhosen, Jukka Rintalan ja Sasu Kaupin suunnittelemat arkkuliinat. Arkkuliina on vanha perinne, mutta yritys on luonut siitä modernin version.
– Olemme lähteneet lanseeraamaan aika värikkäitä malleja. Silti olemme saaneet positiivisen vastaanoton, Anna Karvosenoja sanoo.
Yksilöllisellä arkkuliinalla voi koristella arkun siunaus- tai saattotilaisuuden ajaksi. Tuhkahautauksessa arkku siirretään tilaisuuden jälkeen krematorioon, ja liinan alla voi siten olla yksinkertainen puuarkku, Karvosenoja kertoo. Liinan voi halutessaan säilyttää muistona tai sitä voidaan käyttää suvun hautajaisissa pitkäänkin.
Havukuvioitu arkkuliina on ollut tähän mennessä kaikkein suosituin.
– Luonto puhuttelee ihmisiä.
Yrityksen myymissä tuhkauurnissa on samaa designia kuin arkkuliinoissa. Uusia tuotteita ei ole tarkoitettu syrjäyttämään vanhoja, vaan vaihtoehdoiksi muiden rinnalle, Anna Karvosenoja korostaa.
– Toivomme, että pystymme saamaan ihmisten juhliin kauniita asioita ja tuomaan sillä tavalla lohtua hankaliin ja raskaisiin tilanteisiin.
Hautajaisista halutaan vainajan näköiset
Yhä vahvemmin korostuu myös se, että vainajan elämään liittyneitä asioita halutaan tuoda hautajaisissa esiin. Se on vahvistunut aivan viime vuosina, kertoo Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja, hautaustoimistoyrittäjä Kyllikki Forsius.
– Omassa toimistossani olen noin kolmen viime vuoden aikana nähnyt sitä, että persoonaa tulee yhä enemmän näkyviin, Kyllikki Forsius sanoo.
Eläinrakkaan ihmisen arkun tai uurnan pintaan voidaan laittaa kuva vaikkapa hänelle tärkeästä koirasta. Vesillä viihtyneen ihmisen arkku voi puolestaan olla tavallisen muodon sijaan veneen mallinen.
Yksilöllisyyttä halutaan ilmaista paljon myös kukkien avulla. Kyllikki Forsius kertoo tehneensä hiljattain omaisen pyynnöstä arkkukoristeen kasveista, joita tämän läheinen oli eläessään vaalinut ikkunalaudallaan. Arkkukoristeessa oli mukana saintpauliaa, kaktusta, joulukaktusta sekä murattia.
Forsiuksen mukaan hautaustoimiston takahuoneessa on usein myös henkareilla vaatteita, joita omaiset ovat valinneet läheisilleen arkkuun. Arkkuun puettavat vaatteet ja arkkuun laitettavat pienet muistoesineet ovat monille erityisen tärkeä asia.
Muistotilaisuuksiin voi juhlapaikan säännöistä riippuen järjestää omannäköistä ohjelmaa ja musiikkia. Monet tekevät muistotilaisuuteen valokuvakirjoja.
Muistotilaisuuksia voidaan myös järjestää erilaisissa paikoissa, vaikka kotona, omalla pihalla tai puistossa.
– Pidän tärkeänä, että ihmiset saavat järjestää omannäköiset hautajaiset. Etteivät ihmiset miettisi, mitä muut ajattelevat tai miten muut ovat tehneet, Kyllikki Forsius sanoo.
Hautajaisissa kirkon rooli on yhä suuri
Nykyisin vajaat 70 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, Helsingin asukkaista enää hiukan alle puolet. Suuri osa hautajaisista on Suomessa silti edelleen kirkollisia siunauksia.
Viime vuonna Suomessa kuoli runsaat 55 000 ihmistä. Seurakunnilta kerättyjen tietojen perusteella heistä haudattiin evankelis-luterilaisissa seurakunnissa vajaat 52 000 ihmistä, joista seurakuntien jäseniä oli 83,5 prosenttia.
Evankelis-luterilaiset papit myös siunasivat hautaan useita tuhansia vainajia, jotka eivät kuuluneet evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Valtaosa haudoista on Suomessa evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmailla. Seurakunnilla on oltava myös tunnustuksettomia hauta-alueita, mutta tietokirjailija Sarianne Hartosen mukaan tunnustuksettomien hauta-alueiden käyttö on vähäisempää kuin voisi kirkosta eronneiden ihmisten määrästä päätellä.
– Halutaan ehkä lähimmälle hautausmaalle tai sinne, missä on sukuhauta tai muita läheisiä. Ehkä kirkkoon kuulumattomuus ei kaikille ole hirveän ideologinen valinta. Varmaankin on jonkin verran ihan tietämättömyyttä, Sarianne Hartonen sanoo.
Esimerkiksi ortodoksisella kirkolla on toki omat hautausmaansa. Myös muslimeilla on omia hauta-alueita. Lisäksi esimerkiksi yhteisöillä ja yhdistyksillä on omia yksityisiä hautausmaitaan.
Hautapaikan valintaan voi vaikuttaa sekin, että osa perheestä kuuluu kirkkoon ja osa ei tai suvussa on eri uskontoja.
– Helpottaa paljon, jos vaihtoehtoja mietittäisiin silloin, kun niille ei ole tarvetta, Sarianne Hartonen sanoo.
Tuhkan sirotteluun tai hautaamiseen muualle kuin hautausmaalle tarvitaan lupa maa- tai vesialueen omistajalta.
Esimerkiksi vesistöhautaus näyttää pikku hiljaa yleistyvän, mutta vielä sekin on melko vähäistä. Monilla kunnilla tai seurakunnilla on valmiiksi nimettyjä vesialueita, joihin tuhkan voi sirotella tai laskea yhteisluvalla.
Kuolemantutkija: uskonnottomat hautajaiset yleistyvät
Uskonnottomista hautajaisista kirjaa kirjoittava vapaa tutkija Ilona Kemppainen arvioi, että tulevaisuudessa suomalaisen hautajaiskulttuurin suuri muutos on todennäköisesti uskonnottomien hautajaisten yleistyminen. Hän arvioi niiden yleistyvän seuraavien 10–20 vuoden aikana. Niin on jo käynyt esimerkiksi Ruotsissa.
– Kun ihmiset rupeavat hautaamaan vanhempiaan, jotka ovat eronneet kirkosta eikä heitä itseään ole koskaan kastettu, alkaa olla paljon luontevampaa tarjota vanhemmille mahdollisuus tulla haudatuksi ilman uskonnollisia menoja, Ilona Kemppainen sanoo.
Jos ihmisillä ei ole kirkkoon mitään suhdetta, he eivät tulevaisuudessa todennäköisesti käänny kirkon puoleen omaisiaan haudatessaankaan. Tällä hetkellä kirkkoon kuulumattomatkin saattavat Kemppaisen mukaan kääntyä kirkon puoleen esimerkiksi siksi, että muu suku kuuluu kirkkoon tai asiaa ei ole etukäteen erityisesti mietitty.
Ilona Kemppaisen mukaan hautajaisissa lisääntynee tulevaisuudessa myös virtuaalisuus.
Korona-aikakin on tehnyt etäyhteydet tutuiksi niin, että virtuaalisiin tilaisuuksiin osallistuminen tuntuu monista paljon luontevammalta kuin pari vuotta sitten.
– Jos asuu toisella puolella maailmaa tai ikääntyessä kunto ei salli enää matkustamista, netin välityksellä voi päästä osallistumaan hautajaisiin. Se tulee yleistymään varsinkin, kun teknologia koko ajan vielä kehittyy, Ilona Kemppainen sanoo.
Kauniilla hautajaisilla on surussa suuri merkitys
Korona-aikana hautajaisia on jouduttu viettämään hyvin pienellä osallistujamäärällä. Osa on siirtänyt muistotilaisuuden viettämisen koronarajoitusten vuoksi myöhemmäksi.
Tietokirjailija Sarianne Hartosen mukaan korona-aika on nostanut näkyviin sen, kuinka suuri merkitys kauniilla hautajaisilla ja yhteisillä rituaaleilla on läheisensä menettäneille ihmisille.
– Luulen, että moni on korona-aikana oivaltanut uudella tavalla, mikä merkitys hautajaisilla on. Jos ei pääse lainkaan hautajaisiin, kuolema jää jotenkin epätodelliseksi ja irralliseksi, Sarianne Hartonen sanoo.