LJUBLJANA Vuorten ympäröimä piskuinen Slovenia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004, kun EU laajeni kertarysäyksellä itään. Nyt maa heiluttaa puheenjohtajan nuijaa jo toista kertaa, ja saman pääministerin eli Janez Janšan johdolla.
Tavoite nyt, kuten ensimmäiselläkin puheenjohtajuuskaudella vuonna 2008, on vetää loputkin Länsi-Balkanin maat eurooppalaiseen perheeseen. Kroatia, joka liittyi unioniin viimeisimpänä vuonna 2013, yritti samaa omalla kaudellaan keväällä 2020.
Länsi-Balkan kuuluu Eurooppaan, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti Brdon laajentumishuippukokouksessa Sloveniassa keskiviikkona.
Slovenia selvisi Jugoslavian hajoamissodista mustelmin, mutta jälkipyykki on vielä kesken Serbiassa, Kosovossa ja Bosnia-Hertzegovinassa. Montenegro, Albania ja Pohjois-Makedonia kolkuttavat myös ovella.
Näistä kaksi jälkimmäistä on jo hakijamaita, mutta molempien tie jäsenyysneuvotteluihin on noussut pystyyn. Naapurimaa Bulgaria esti neuvottelujen käynnistämisen Pohjois-Makedonian kanssa.
Brdon kokoukseen osallistunut Bulgarian presidentti Rumen Radev ilmoitti, että tilanne pysyy jäissä kunnes Pohjois-Makedonia lopettaa maan bulgarialaisvähemmistön syrjimisen.
Itsenäiseksi julistautuneen Kosovon asia ei etene minnekään. Serbia ei ole tunnustanut Kosovoa, mutta presidentti Aleksandar Vučić sentään tunnusti Brdossa, ettei Serbiankaan jäsenyys ole realistinen ennen kuin Belgradin ja Pristinan välit on selvitetty ja sovittu.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista!
Sinänsä hyvin arvioitu presidentiltä. EU:lla ei ole haluja toistaa virhettä, joka tapahtui kun se otti jaetun Kyproksen toisen puoliskon jäsenekseen. Sen jälkeen Kypros ja Kreikka ovat kilvan torpanneet Turkin jäsenyysneuvottelujen etenemisen.
EU puolestaan on syystäkin varovainen. Länsi-Balkanin ongelmavyyhti on moninainen, eivätkä etnososiaaliset ongelmat ole vähäisimpiä. Heikot demokratia- ja oikeusjärjestelmät ruokkivat korruptiota, ja talouskehitys on edelleen heikkoa.
Liittymishitauden toinen syypää on auttamatta EU. Euro- ja pakolaiskriisi ovat heikentäneet unionin yhteishenkeä ja nostattaneet jäsenmaissa vastustusta vähän kaikkeen.
Brdossa saatiin rustattua kohtelias julistus, jossa pääosaa esittää raha.
Mikä sitten on Länsi-Balkanin tulevaisuus?
Aikaikkunaa jäsenyyksille ei haluta antaa, sillä 2030 on monen mielestä liian aikaisin. Entäpä 2033, jolloin Suomi on seuraavan kerran puheenjohtajamaa?
Ranskan vuoro johtaa puhetta on keväällä, mutta silloin pääpaino on varmasti EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja globaaliin roolissa energiakysymyksiä unohtamatta.
Pozdrav naslednjič,
Susanna
Sitten kollegani Janne Toivosen poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta:
#SOME: Tapaus Kurz ja Projekt Ballhausplatz
Itävallassa Salzburger Nachrichtenissä julkaistu Thomas Wizanyn pilapiirros maan liittokanslerista Sebastian Kurzista ja tätä seuraavasta oikeuslaitoksen varjosta on paljonpuhuva. Keskiviikkona Itävallan poliisi iski toimistotaloon, jossa Kurz työskentelee.
Poliisi epäilee Kurzia muun muassa lahjonnasta osana "Projekt Ballhausplatzia". Se oli median mukaan nimi operaatiolle, jossa Kurz oli määrä nostaa liittokansleriksi vuonna 2017 – mikä onnistuikin.
Poliisi epäilee, että Kurz muun muassa lahjoi mielipidemittaajia esittämään hänen konservatiivisen kansanpuolueensa ÖVP:n kannatuksen suurempana kuin se oikeasti oli. Kurz on kiistänyt laittomuudet. Oppositio on ilmaissut epäluottamuksensa Kurzia kohtaan.
FAKTA: Kääntyykö maakaasun hinta vihdoin laskuun, tasapainottaako Venäjä markkinoita?
Suomessa maakaasulla on pieni merkitys verrattuna moniin manner-Euroopan maihin. Mantereen puolella hintanousut osuvat kipeästi, ja viime viikkojen menoa on seurattu kauhulla. Useat valtiot ovat jo kaivaneet työkalupakeista esimerkiksi energiaverohelpotuksia.
Mutta pysähtyikö nousu juuri tämän Eurooppa-kirjeen julkaisun aikoihin? Euroopalle elintärkeän maakaasutuojan Venäjän presidentti Vladimir Putin lupasi keskiviikkona pyrkiä tasapainottamaan markkinoita. Venäjä ja Norja ovat käärineet isoimmat voitot kaasunhinnan kipuamisesta.
TÄLLÄ VIIKOLLA: Pandora-vuoto, verkko Puolan ja Unkarin ympärillä kiristyy, elpymispaketin miljardit nousivat 750:stä 800:aan
Yksi viikon pääaiheista Euroopassa on ollut "Pandoran paperit", jättimäinen tietovuoto. Se on paljastanut tunnettujen poliitikkojen, urheilu- ja kulttuuritähtien ja rikollisten kytköksiä veroparatiiseihin.
Ylen MOT-toimitus on ainoana suomalaistoimituksena ollut mukana tutkimassa aihetta. Mitä merkitystä asialla on? Lue täältä. Mitä on paljastunut? Lue täältä. Mikä on venäläisen rahan ja Suomen rooli paljastuksissa? Tuorein MOT-jakso Yle Areenassa.
ELPYMISPAKETIN 750 MILJARDISTA TULIKIN 800
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili maanantaina Suomessa esittelemässä EU-elpymispaketin hyväksymistä, ja tätä kaikkea tapahtui.
Mutta mitä ihmettä? Vierailua seurannut taloustoimittajamme Anna Karismo jäi pohtimaan, miksi nyt puhuttiin 800 miljardin euron elpymispaketista kun kooksi on aiemmin sanottu 750 miljardia.
Selitys tätä kirjettä varten löytyi rahoitusarvioiden laadintatavoista. Elpymisväline budjetoitiin vuoden 2018 hinnoin, ja sen päälle tulevat vuotuiset inflaatiotarkistukset. Sitä kasvaako vai pieneneekö Suomen nettomaksuasema elpymisvälineestä, ei voi vielä tietää. Jäsenmaat voivat hakea avustuksia vuoden 2023 loppuun asti.
VON DER KUKA?
Von der Leyen on voinut jäädä monelle vieraaksi, vaikka posti on Euroopan tärkeimpiä. Viileänrauhallisen saksalaisen ulkokuoren takaa paljastuu (kuten monesta muustakin ihmisestä) yllättäviä asioita.
Harva on kuitenkaan paennut vasemmistoterroristien uhkaa salanimellä Lontooseen, kuten von der Leyen – vai pitäisikö sanoa Rose Ladson? Henkilökuvamme von der Leyenin elämän käänteistä tässä linkissä.
PUOLA JA UNKARI
EU on käynyt pitkää kissa ja hiiri -leikkiä Puolan ja Unkarin kanssa, panoksena yhteisten arvojen noudattaminen ja runsaat tukirahat. Kriitikot ovat epäilleet, pystyykö EU alkuunkaan toimiin, mutta europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan pian alkaa tapahtua.
– Ei komissiolla ole varaa lepsuilla tämän asian kanssa viime kädessä. Meidän kaikkien tulevaisuus on pelissä, koko EU:n uskottavuus, Sarvamaa sanoo meppisarjan tuoreimmassa jutussa.
KATOLISEN KIRKON PAPIT
Paljastusten viikko ulottui myös Ranskan katoliseen kirkkoon. Puolueeton komissio arvioi pitkään valmistellussa raportissaan, että ainakin 216 000 alaikäistä on joutunut toisen maailmansodan jälkeen katolisten pappien hyväksikäytön uhriksi. Uhrit ovat olleet pääosin 10–13-vuotiaita poikia, kertoo New York Times.
AREENA-VINKIT
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettisen tuore kirja Eurooppa – Poliittisen yhteisön historia kertoo yhdentymisen pitkistä juurista. Miettinen oli maanantaina Politiikkaradion haastateltavana.
Brysselin koneessa puhutaan tällä viikolla nostalgiasta. Miksi eurooppalaiset kaipaavat menneeseen?
Nostalginen perspektiivi Balkanin EU-laajentumiseen puolestaan löytyy Ulkolinja-klassikoista: vuoden 1979 raportti Jugoslavian arjesta ja poliittisesta elämästä.
ENSI VIIKOLLA: EU ja Ukraina kohtaavat
Maanantaina ja tiistaina maa- ja metsätalousministerit kokoustavat Luxemburgissa. Asialista on pitkähkö. Ministerit etsivät sopua Itämeren kalastuskiintiöihin ja tarkastelevat kalastusmahdollisuuksia Britannian vesillä. Keskusteluissa on myös komission metsästrategia ja uuden yhteisen maatalouspolitiikan vaatimukset.
Tiistaina EU-johto tapaa Ukrainan johtoa Kiovassa osapuolten välisessä vuosittaisessa huippukokouksessa. Ukraina on osa EU:n naapuruuspolitiikkaa. Tarkempaa agendaa ei ole vielä julkistettu, mutta ajankohtaisia aiheita lienevät ainakin Venäjä, demokratia ja energia.
Loppuviikko lasketellaan kohti seuraavan viikon huippukokousta. Nähtäväksi jää, onko EU:nkin pohdittava vielä työkaluja kaasun hinnan nousun varalta.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.