Jyri Lähteenmäki lajittelee aterimia tarkasti pieniin koreihin. Lusikat, haarukat ja veitset sujahtavat nopeasti omille paikoilleen.
Kun lajittelu on valmis, Lähteenmäki siirtää ne tiskilinjastoa pitkin suureen tiskikoneeseen ja vetää luukun kiinni. Kone hyrähtää käyntiin, ja vesi alkaa kiertää sen sisällä.
Tiskaaminen, ravintolasalin siistiminen ja apukokkina oleminen ovat Lähteenmäen työtehtäviä Lappeenrannan Prisman ravintolamaailmassa.
– Työssäni parasta ovat hyvät työkaverit ja hyvä työympäristö. Jos minulla ei olisi töitä, elämäni olisi yhtä ankeutta. Ankeaa ja synkkää, Lähteenmäki sanoo.
Työntekijänä Lähteenmäki on täsmällinen ja tunnollinen. Uuden oppiminen on sujuvaa. Jos eteen tulee vaikeita paikkoja, hän pyytää reippaasti apua.
— Hommat eivät jää puolitiehen, ja Jyri tekee työt aina hyvällä mielellä. Jyristä on todella iso apu päivittäisessä ravintolan toiminnassa, kehuu ravintolapäällikkö Moona Ropo.
Jyri Lähteenmäki on ollut samassa työpaikassa yli kymmenen vuotta. Lähteenmäki toivoo, että työnteko olisi kaikille mahdollista.
— Se on ihmisen perusoikeus. Ei yksittäisen ihmisen, vaan jokaisen, myös kehitysvammaisten, Lähteenmäki sanoo.
Työharjoittelun kautta oikeisiin töihin
Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista, joista kolme prosenttia on palkkatöissä.
Kehitysvammaisten työllistymistä on tutkittu Suomessa olematon määrä, ja sitä rahoitetaan huonosti. Työterveyslaitos, Kehitysvammaliitto ja THL kokosivat vuonna 2019 julkaistun laajan katsauksen, jota varten käytiin läpi satoja kansainvälisiä tutkimuksia.
Tutkimuksista nostettiin esiin estäviä ja edistäviä seikkoja.
Kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille lisäävät ammatillinen koulutus, työharjoittelu ja tuettu työ. Tuetussa työssä kehitysvammaisella työntekijällä on rinnallaan työhönvalmentaja.
Työterveyslaitoksen katsaus havaitsi, että työssä pärjäämistä voi edistää myös erilaisilla digiratkaisuilla, joissa hyödynnetään esimerkiksi kuvia ja ääntä.
Tutkimusten mukaan työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten henkilöiden siirtymistä palkkatyöhön.
Muita estäviä tekijöitä ovat tiedonpuute ja vanhakantaiset asenteet. Kehitysvammaisten työllistymistilanteen parantaminen on ollut hidasta. Iso syy on ollut järjestelmässä, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija.
— Vaikka henkilöillä olisi valmiuksia ja halua opiskella, ohjataan heidät perinteisiin palveluihin työ- ja toimintakeskuksiin, sivuun muusta yhteiskunnasta, johtava asiantuntija Nina Nevala Työterveyslaitokselta kertoo.
Vaikka yhteiskunnallinen kehitys on hidasta, on ilmassa myös muutoksen tuulia, esimerkiksi hallituksen työkykyohjelma ja kehitysvammalain uudistus.
— Nykyisin tunnistetaan paremmin, että kaikkien työpanos on tärkeä. Tällä hetkellä on meneillään osatyökykyisten työllistymisen kannalta monia hyviä toimenpiteitä, Nevala sanoo.
Huoltoaseman tiskinurkan kuningas
Viipurinportin ABC sijaitsee Kuutostien varressa Lappeenrannassa. Elmo Ketola pyöräilee työpaikalleen sähköpyörällä joka arkipäivä 30 minuutin matkan.
Ketola on ollut töissä huoltoasemalla kuusi vuotta.
Ketola tunnetaan työpaikallaan tiskinurkan kuninkaana. Se tarkoittaa sitä, että jos joku muu haluaa tulla tiskaamaan, on Ketolalta hyvä pyytää siihen lupa. Kun on käynyt selväksi, ettei kukaan yritä viedä Ketolalta töitä, opastaa hän mielellään esimerkiksi uusia työntekijöitä.
Tiskaamisen lisäksi Ketola pyyhkii ruokasalin pöytiä ja auttaa välillä pilkkomaan vihanneksia keittiössä.
— Töissä mukavinta on se, kun saan rauhassa omassa valtakunnassa tiskata, Ketola sanoo.
Ketola on työntekijänä hyvin tunnollinen. Rutiinit ovat hänelle tärkeitä ja työtehtävät hän toistaa mieluiten tutussa järjestyksessä.
— Elmoa ei kannata käskeä, vaan pitää pyytää, että voisitko mennä. Silloin hän aina menee pyyhkimään salin pöydät, huoltoaseman palveluvastaava Pia Vento kertoo.
Vento ei muista, että vastaan olisi koskaan tullut erityisesti vaikeita tilanteita.
Työ on Elmo Ketolalle tärkeä osa jokaista viikkoa. Ilman sitä elämä olisi hyvin toisenlaista.
— Ilman töitä tuntuisi oudolta ja yksinäiseltä. Se tuntuisi myös laiskuudelta, Ketola sanoo.
Motivoitunut työnhakija on motivoitunut tekijä
Työterveyslaitoksen katsauksessa työllistämistä edistäviksi seikoiksi mainitaan työntekijän oma aktiivisuus ja perheen tuki, turvallinen työympäristö ja hyvä perehdytys.
Kriittinen tekijä on tehokas työhönvalmennus. Se alkaa työhönvalmentajan tapaamisella.
— Siinä tutustutaan, selvitetään vahvuuksia, toiveita, unelmia ja elämäntilannetta. Katsotaan, onko työllistyminen mahdollista nyt vai myöhemmin. Sitten ripeästi aletaan etsiä työpaikkaa, kertoo työhönvalmentaja Arja Kutvonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotelta.
Etelä-Karjalassa työpaikkoja on löytynyt monilta eri aloilta, muun muassa autokorjaamosta, ateriapalvelusta, vanhainkodista, it-firmasta, päiväkodista ja ravintoloista.
Vammaispalveluiden työllistymisen tuen toimintayksikössä asiakkaalta odotetaan omaa motivaatiota ja sitoutuneisuutta. Työpaikkaa ei tarjota hopeatarjottimella, vaan asiakkaan on oltava itse aktiivinen. Työhönvalmentaja on kuitenkin koko ajan rinnalla ja lähtee mukaan esimerkiksi asioimaan Kelassa, TE-palveluissa ja verotoimistossa.
— Kun työsuhde alkaa, jalkaudutaan työpaikalle. Olemme työyhteisön, työnantajan ja asiakkaan tukena käytännön asioissa, sanoo Eksoten toimintayksikön esimies Hanna Lange.
Etelä-Karjalassa on työhönvalmennuksella saatu hyviä tuloksia. Työpaikkoja on löytynyt ja niistä on muodostunut pitkiä työsuhteita. Myös palkattomien avotyösuhteiden määrää on saatu vähennettyä ja muutettua palkallisiksi työsuhteiksi.
Kun tavoite on työsuhteessa, lähdetään liikkeelle työkokeilulla tai lyhyellä avotyötoiminnan päätöksellä. Tarkoitus on, ettei pitkäaikaiseen avotyöhön jäädä enää loukkuun.
— Ajattelemme, että jokaisen taidot, osaaminen ja potentiaali olisi tärkeää hyödyntää työelämässä. Yksilön kannalta on hyvin tärkeää, että on tunne siitä, että on hyödyksi ja tärkeä, Langesanoo.
Poikkeuksellinen yhteys
Eksoten vammaispalveluiden työllistymisen tuen toimintayksikössä on uskallettu mennä myös päin tuntematonta. Yksi esimerkki oli vertaisohjaajien palkkaaminen, mistä ei ollut aiempaa kokemusta.
Kokeilu osoittautui menestykseksi.
— Vertaisohjaajien yhteys asiakkaisiin on ihan erilainen, sellainen, mitä me emme voisi saavuttaa, työhönvalmentaja Arja Kutvonen kertoo.
Yksi vertaisohjaajista on Mimmi Laurila, joka työskentelee vammaisten tuetun työllistämisen yksikössä monenlaisissa työtehtävissä. Hän työskentelee muun muassa työvalmennuskeskuksessa, jossa hän tekee töitä muun porukan mukana ja ohjeistaa samalla.
Laurila oli ennen töissä siivoojana, mutta se ei yksin tuntunut enää mielekkäältä. Vertaisohjaajana hän saa hyödyntää sosiaalisia taitojaan.
Laurila on lisäksi yksi viikottain kokoontuvan vertaistukiryhmän vetäjistä. Laurila kokee muiden innostamisen työnsä parhaaksi ja palkitsevammaksi puoleksi.
— Yritän kannustaa muita tekemään töitä. Jos jonkun kaverin kanssa on puhetta, että hän haluaisi palkkatyöhön, sanon, että pitää itse motivoitua siihen. Mielestäni kehitysvammaiset saisivat paremmin töitä, kun olisivat itse rohkeampia hakemaan niitä, Laurila sanoo.
Laurilan kollegat kehuvat häntä kilpaa. Rohkea asenne tarttuu, ja siitä on iloa kaikille. Laurila on itsekin ylpeä työstään ja korvauksen saaminen tehdystä työstä tuntuu hyvältä.
— Palkan lisäksi minua kohdellaan työyhteisön jäsenenä. Se on tosi tärkeää, Laurila sanoo.
Työnantajalle: palkanmaksuun tukea ja apua ruuhka-aikaan
Kehitysvammainen henkilö saa eläkkeensä lisäksi tienata noin 800 euroa kuukaudessa.
— Ansioraja mahdollistaa tietyn tuntimäärän viikossa. Työnantajalla on mahdollisuus palkata esimerkiksi ruuhka-avuksi työntekijä, jollaista voisi muuten olla vaikea löytää, Hanna Lange Eksotelta kertoo.
Työnantaja voi hakea te-toimistosta palkkatukea, kun työntekijän vamma tai sairaus vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen.
Työhönvalmentajan tuki kuuluu myös työnantajalle ja työyhteisölle.
— Se on tosi tärkeä. Yhteistyömme on sujunut hyvin. Ohjaajalle voi soittaa aina, jos on kysyttävää, ja hekin ovat ottaneet yhteyttä meihin. Ohjaaja oli myös ensimmäisenä työpäivänä mukana, kertoo palvelukoti Onnelantien yksikön päällikkö Anne Akkanen Humanalta.
Palvelukoti Onnelantiellä on kaksi osatyökykyistä työntekijää, joiden tehtäviin kuuluvat muun muassa pyykkihuolto ja keittiötyöt. Työ on tärkeää, sillä se mahdollistaa sen, että palvelukodin hoitajat ovat voineet keskittyä työhönsä vanhusten parissa.
— He ovat osa työyhteisöä siinä missä kaikki muutkin. Ihan samalla tavalla heidät on perehdytetty kuin muutkin työntekijät ja he tekevät hyvin työnsä, Akkanen kertoo.
Työ löytää tekijänsä
Kehitysvammaisten työllistäminen ei ole hyväntekeväisyyttä. Kun sopiva työ löytää tekijänsä, on työnantajan mahdollista löytää sitoutuneita ja tarkkoja työntekijöitä, jotka tekevät työnsä intohimolla.
— Elmon tunnollisuudesta voisi kuka tahansa työntekijä ottaa opiksi. Jos Elmo on lomalla, odotamme sen loppumista, ABC Viipurinportin palveluvastaava Pia Vento kertoo.
— Jyriltä olemme oppineet intohimoista asennetta työntekoon, ja hän tulee aina hyvillä mielin töihin. Lisäksi Jyrillä on aina tieto yhteiskunnan ajankohtaisista uutisista sekä asioista ja olemme oppineet näistäkin paljon, Prisman ravintolamaailman päällikkö Moona Ropo jatkaa.
Kehitysvammaisten henkilöiden potentiaalia työmarkkinoilla ei voida sivuuttaa loputtomiin. Työssä käyminen on ihmisen perusoikeus ja myös yhdenvertaisuusasia. Työvoimapula on myös ongelma.
Osaamisen hyödyntämisellä on yhteiskunnallista merkitystä, Hanna Lange Eksotelta muistuttaa.
— Kun työstä saa asianmukaisen korvauksen, on meillä veronmaksajia, jotka kerryttävät eläkettä. Ajattelemme asiaa paljon myös yksilön kannalta. Kun on kouluttautunut ja valmistunut ammattiin ja motivoitunut työhön, on työllistyminen inhimillisesti oikein, Lange sanoo.