Hallitus on päättänyt koronamenojen korvaamisesta kunnille.
Kunnat saavat valtionavustuksia erityisesti testauksen, jäljittämisen, rokottamisen ja koronahoidon välittömiin kustannuksiin. Summa kohoaa kaikkiaan 1,1 – 1,2 miljardiin euroon.
Lausuntokierroksella ollut aiempi esitys lähti selvästi alhaisemmasta, eli noin 880 miljoonan euron korvaustasosta, joten nousua on muutama sata miljoonaa euroa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että koronatoimet korvataan kunnille täysimääräisesti. Valtioneuvosto antoi perjantaina korvauksista asetuksen.
Kunnat arvostelivat aiemmin, että kaavaillut korvaukset eivät kata esimerkiksi koronatestauksen todellisia kuluja. Suurten kaupunkien mukaan STM:n aiempi ehdotus olisi tuonut kunnille 45–65 prosenttia koronatoimien todellisista kustannuksista.
Kuntaliiton keväisen selvityksen mukaan koronan aiheuttamat lisäkulut nousevat kunnilla, kuntayhtymillä ja sairaanhoitopiireillä 1,4 miljardiin euroon jo vuoden 2021 aikana.
Yksittäiset kunnat saaneet liikaa rahaa ja ja toiset liian vähän
Kiurun mukaan hallituksen perjantaisilla päätöksillä voidaan välttää se, että korvaukset olisivat liian alhaiset, mutta liikaa rahaa ei myöskään käytetä. Näkemykset ovat vaihdelleet siitä, mitkä kaikki kuntien kulut johtuvat suoraan koronasta ja mitkä kustannukset olisivat koituneet kunnille muutenkin.
Perjantaisen päätöksen mukaan kustannukset korvataan kunnille valtionavustuksina laskennallisilla, valtakunnallisesti määritetyillä yksikkökustannuksilla. Esimerkiksi testauksesta korvataan 113 euroa per testi.
– Nyt korvaukset perustuvat todellisiin kustannuksiin, ja jakautuvat merkittävästi täsmällisen kuin aiemmin, Kiuru kehui.
Kunnille on korvattu koronakuluja aiemmin korottamalla valtionosuuksia. Koronakriisin alkuvaiheessa, vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuksia korotettiin kiireesti yhteensä yli 1,6 miljardilla eurolla.
Tuolloin ongelmana oli, että yksittäiset kunnat saivat liikaa ja toiset liian vähän.
Korvauksia on osoitettu satoja miljoonia euroja myös suoraan sairaanhoitopiireille ja korottamalla yhteisöveronjako-osuutta.
Toiset kunnat testanneet halvemmalla kuin toiset
Kiurun mukaan riski liiallisesta rahansaannista koskee jatkossa lähinnä yksittäisiä kuntia. Kunnat voivat saada edelleen ylimääräistä rahaa, koska toiset ovat onnistuneet järjestämään esimerkiksi testausta halvemmalla kuin toiset kunnat.
Avustuksiin sisältyy myös asukaslukuun pohjautuva laskennallinen erä, jolla katetaan muita koronasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia, kuten lisääntynyttä suojavarusteiden käyttöä.
Lisäksi kunnat voivat hakea harkinnanvaraisia avustuksia.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutti syyskuussa, että hallitus pitää lupauksensa ja korvaa kulut kunnille täysimääräisesti.
Marinin mukaan vaikeus on ollut, että tämän vuoden kustannukset eivät ole vielä tiedossa. Marin kuvasi, että jos kuluja korvataan jälkikäteisesti, kun on nähty paljonko kustannuksia syntyy, kuntia vastaan ei voida vielä tulla. Jos kuluja taas korvataan ennakkoarvioiden perusteella, voidaan maksatuksia myöhemmin joutua korjaamaan.
Marinin mukaan ratkaisu on näiden vaihtoehtojen väliltä.