Puheterapeuteista on ollut pula ympäri maan koko 2000-luvun. Erityisen kehno tilanne on ollut Itä-Suomessa.
Vaikeaan tilanteeseen on vihdoin odotettavissa parannusta, sillä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on juuri alkanut puheterapeuttien koulutus. Yhteistyötahoja on Karjalaa, Savoa ja Keski-Suomea myöten.
Uuteen koulutukseen haki yli 800 kiinnostunutta, aloituspaikkoja on ensimmäisenä vuonna 25. Ensi vuonna sisään otetaan opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä enemmän alan opiskelijoita, Joensuussa 28.
Humanistisen osaston johtaja Risto Turunen pitää tärkeimpänä sitä, että käynnistynyt logopedian koulutus vastaa tarpeeseen.
– Koulutus on konkreettinen vastaus siihen, että saataisiin koulutettua ihmisiä semmoiselle alalle, missä on suuri työvoimapula tällä hetkellä. Itä-Suomessa tämä pula on erityisen suuri, Turunen toteaa.
Yliopiston kannalta uudessa opetuksessa on paljon hyviä puolia.
– Lisää koulutusaloja, tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä yliopiston eri tieteenalojen välillä, professori Turunen luettelee.
Logopedian opettajiksi Joensuuhun on saatu palkattua alan osaajia, mikä ei onnistunut julkisella haulla.
– Käytettiin verkostoja hyväksi ja tiedusteltiin suoraan päteviltä, myös tutkimusta tekeviltä puheterapeuteilta, kiinnostaako, Turunen kertoo.
Osaston johtaja arvelee, että kasassa on noin puolet lopullisesta henkilöstötarpeesta. Tällöin Joensuussa on tarkoitus antaa myös täydennyskoulutusta puheterapeuteille.
Professori täynnä intoa
Logopedian professorina alkuvuonna aloittanut Marja Laasonen siirtyi Joensuuhun Turun yliopistosta ja on täynnä intoa uuden koulutuksen suhteen.
– On ollut aikaa suunnitella koulutusohjelmaa, luoda yhteistyöverkostoja koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen saralla. Hyvillä mielin on aloitettu ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Laasonen kertoo ja suunnittelee jo kansainvälisiä yhteishankkeita.
Monessa yliopistossa työskennellyt professori kehuu vuolaasti uuden työpaikkansa vastaanottoa: poikkeuksellisen hyviä resursseja ja johdon tukea.
– Itä-Suomen yliopisto on luonut logopedialle aivan poikkeukselliset resurssit ja tilat. On remontoitu meille hienoja terapiatiloja, luentosali, simulaatiotila, puheen ja kielen laboratorio, jossa voidaan tutkia sekä puheen tuottamista että aivojen toimintaa kommunikaatioon liittyen, Laasonen luettelee.
Siihen, miksi yli 800 hakijasta kaikki valitut ovat naisia, Laasonen ei keksi yhtä syytä.
– Naiset olivat tällä kertaa todistusvalinnassa ja pääsykokeissa parempia. Mutta kyllähän logopedia on ala, johon hakeutuu voittopuolisesti naisia, Laasonen myöntää.
Hän arvelee, että alaa ei tunneta tai sitä pidetään hoiva-alana, joka aiheuttaa sukupuolivinoumaa.
– Yritetään täällä luoda osaltamme laajempaa näkemystä, mitä kaikkia mahdollisuuksia tämä koulutus antaa, professori lupaa.
Opiskelijat iloitsevat varmasta työpaikasta
Nyt aloittaneiden opiskelijoiden arvioidaan valmistuvan Joensuusta vuonna 2026. Sen jälkeen he voivat hakea sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta puheterapeutin ammattipätevyytensä laillistamista.
Opiskelijat helpottavat osaltaan alan työvoimatilannetta jo harjoittelujaksojen aikana.
– Maisterivaiheessa on pitkä työharjoittelu, neljä kuukautta, joka on ihan ammattiin asettautumista ja vastaa jo tähän työvoimapulaan, Risto Turunen kertoo.
Nyt aloittaneet opiskelijat ovat iloisia siitä, että jo yliopisto-opintojen aikana on varmuus työllistymisestä.
– Huojentavaa, että ei tarvi miettiä, minne pääsisi töihin. Oikeastaan tuntuu siltä, että jopa pyydetään, että tulkaa nyt tänne, kun on huutava pula puheterapeuteista, ensimmäisen vuoden opiskelija Anniina Heinonen tuumaa.
Häntä kiinnostaisi myös tutkijan ura ja ehkä ulkomaillakin työskentely.
– On se kyllä todella hyvä tietää, että valmistuu suoraan ammattiin, niin ei tarvitse ainakaan siitä stressata tulevaisuudessa, pohtii Meeri Rimpi, jota kiehtoo puheterapeutin työssä toisten auttaminen.
Molemmille logopediassa yhdistyvät kiinnostus kieliin, lääketieteeseen ja psykologiaan.
Lempäälästä Joensuuhun tullut Heinonen kehuu vielä uutta opiskelupaikkakuntaa.
– En ollut aikaisemmin edes käynyt Joensuussa, mutta olin kuullut tosi paljon hyvää. Kaunis kaupunki, hyvät liikuntamahdollisuudet ja sopivan kokoinen. Koko ajan tykkään vaan entistä enemmän, nuori nainen vakuuttaa.