Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Irakissa parlamenttivaalit – moni irakilainen on menettänyt demokratiaan uskonsa, jos sitä koskaan on ollutkaan

Vaalit pidetään tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla, korruptiota on paljon eikä Irak muutoinkaan ole noussut jaloilleen diktatuurin ja sotien jäljiltä.

äänestäjä
Irakilainen äänestäjä esitteli sormeaan äänestyksen jälkeen Sulaimaniassa. Kuva: AOP
  • Risto Mattila

Šiia-muslimit ovat hallinneet Irakin lainsäädäntöelintä eli parlamenttia vuodesta 2003 lähtien. Tuolloin Yhdysvaltain johtama liittouma tunkeutui maahan ja syrjäytti diktaattori Saddam Husseinin hallinnon.

Entisen, romahtaneen järjestelmän tilalle syntyi hallinto, jossa valta jakaantui pienelle eliitille.

Tyytymättömyys elinoloihin johti väkivaltaisiin mielenosoituksiin

Irak on yksi maailman öljyrikkaimmista maista, mutta talous ei ole kohentunut kansan mielestä riittävästi sotien ja sekasorron jälkeen.

Kaksi vuotta sitten nähtiin väkivaltaisia mielenosoituksia muun muassa pääkaupungissa Bagdadissa. Niihin osallistui satojatuhansia mielenosoittajia, joista pääosa oli nuoria, jotka ilmaisivat tyytymättömyyttään taloustilanteeseen ja elinoloihin.

Tuolloinen pääministeri erosi, mutta sekään ei mielenosoittajille riittänyt. Tyytymättömyyttä oli myös koko poliittista järjestelmää kohtaan.

Se näkyy ja kuuluu vielä tänäkin päivänä, kun maassa pidetään viidennet parlamenttivaalit sitten Saddam Husseinin diktatuurin kaatumisen.

Vaalit eivät kuitenkaan ole muuttamassa käytännössä juuri mitään Irakissa, arvioivat monet irakilaisviranomaiset, ulkomaalaiset diplomaatit ja analyytikot Reutersin mukaan.

äänestäjiä
Irakilaismies tutkii äänestyspaikan vaalilistoja sunnuntaina Sulaimaniassa. Kuva: AOP

"En aio äänestää"

Heikko talous ja pettymys poliitikkoihin on saanut monet irakilaiset boikotoimaan äänestystä. Yksi heistä on 27-vuotias Murtadha Nassir. Hän osallistui vuoden 2019 mielenosoituksiin ja näki monen ystävänsä kaatuvan turvallisuusjoukkojen luoteihin.

– En aio äänestää, eikä perheenikään äänestä. Ihmiset, jotka todennäköisesti tulevat valituksi ovat juuri niitä, jotka ovat meitä vastaan.

Parlamentin 329:stä paikasta taistelee ainakin 167 puoluetta ja 3 200 ehdokasta.

Isoin kamppailu käytäneen šiialaisen Moqtada al-Sadrin johtaman populistiliittouman ja Iran-mielisen Fatahin liittouman välillä. Kurdeilla on kaksi pääpuoluetta, jotka hallitsevat autonomisella alueella ja sunneilla kaksi pääblokkia.

Vaikka moni on menettänyt uskonsa demokraattiseen järjestelmään, on Irakissa heitäkin, jotka edelleen toivovat maan suunnan muuttuvan vaalien avulla.

– Tulin jo aikaisin aamulla ollakseni ensimmäisenä paikalla. Haluan osallistua tapahtumaan, joka toivottavasti tuo muutoksen nykytilaan, sanoi Abu Abdullah.

helikopteri
Irakilainen sotilashelikopteri lensi äänestyspaikan yllä Baghdadissa sunnuntaina. Kuva: AOP

Irakissa rauhallisempaa kuin vuosiin

Irakissa on nyt turvallisempaa kuin vuosiin, mutta osa maan poliittisista johtajista ja viranomaisista katsoi parhaakseen käydä äänestämässä Bagdadin niin sanotulla vihreällä vyöhykkeellä sijaitsevassa hotellissa. Alueella sijaitsee ulkomaisia lähetystöjä ja hallintorakennuksia.

Korruptio jyllää edelleen, on työttömyyttä, terveydenhuollossa vakavia puutteita, koulutus heikkoa ja sähkönjakelussa ongelmia.

Samaan aikaan maa on edelleen ulkovaltojen temmellyskenttänä. Sen kautta vaikutusvallasta Lähi-Idässä taistelevat Yhdysvallat, Persianlahden arabimaat sekä Israel.

Vielä jokin aika sitten valta-asemaa tavoitteli myös terroristijärjestö Isis.