Kun koronapandemia maaliskuussa 2020 saapui Suomeen, media täyttyi vessapaperia ja pastaa ostoskärryihin hamstraavista ihmisistä.
Monen suomalaisen kotona pandemia ei täyttänyt keittiönkaappeja. Päinvastoin.
Irtisanomisten, lomautuksien ja yritystoiminnan vaikeutumisen seurauksena leipää oli haettava pöytään muualta.
Pelastakaa Lapset ry:n Kirkkonummen paikallisyhdistyksessä vapaaehtoisena toimiva Susanna Lankinen kertoo, että kuluneen puolentoista vuoden aikana avuntarvitsijoiden skaala on ollut laaja.
– Aiemmin moni apua hakevista oli pitkäaikaistyötön tai eli perheessä, jossa oli sairauksia. Nyt ihan mikä tahansa perhe on voinut olla tilanteessa, jossa on otettava apua ulkopuoliselta, Lankinen sanoo.
Pelastakaa Lapset ry aloitti maaliskuussa 2020 uuden ruoka-avustushankkeen, jonka tarkoituksena on ollut auttaa koronakriisin takia ahdinkoon joutuneita lapsiperheitä.
Lahjoitusvaroin on autettu 1,5 vuoden aikana yli 10 000:ta perhettä ja lähes 27 000:ta lasta. Yhteensä lapsiperheille on jaettu 70 euron ruokakauppalahjakortteja yli miljoonan euron edestä.
Noin 40 000 asukkaan Kirkkonummella ruoka-apua on jaettu 30 000 eurolla. Avustusmahdollisuudesta on tiedotettu paikallislehdessä, somekanavissa ja paikallisen sosiaalihuollon kautta.
Lankinen kertoo, että viime viikkojen aikana ruoka-apuhakemusten määrä on hieman vähentynyt, mutta monessa perheessä avuntarve ei ole loppunut pandemian hiipuessa.
– Toivoa tulevaan antaa se, että nyt on koulut pysyneet auki ja on harrastustoimintaa. Ne ovat asioita, jotka auttavat syrjäytymisen ehkäisemisessä.
"Pandemia on sekä laajentanut että syventänyt lapsiperheköyhyyttä"
Tuoreimman, vuoden 2019 tulonjakotilaston mukaan Suomessa on 121 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä. Se tarkoittaa 11,6:ta prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista. Yhden huoltajan talouksien pienituloisuusaste oli vuoden 2019 tilastossa 21,1 prosenttia, eli useamman kuin joka viidennen yksinhuoltajaperheen kuukausittaiset tulot verojen jälkeen olivat hieman alle 1 300 euroa kuussa.
– Todennäköisesti vähävaraisten perheiden määrä on kasvanut, sillä koronapandemia on sekä laajentanut että syventänyt lapsiperheköyhyyttä, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton viestinnän ja varainhankinnan johtaja Liisa Partio.
Lapsiperheköyhyyden laajentumisella Partio tarkoittaa sitä, että toimeentulon ongelmat koskettavat aiempaa suurempaa joukkoa. Syventyminen puolestaan kertoo siitä, että he, joilla meni heikosti jo ennen pandemiaa, menee nyt vielä huonommin.
On erittäin hyvässä tilanteessa olevia lapsia ja sitten on lapsia, joiden perheeseen kasautuu erilaisia ongelmia.
Liisa Partio, Mannerheimin lastensuojeluliiton viestinnän ja varainhankinnan johtaja
Partio toimii myös Suomen köyhyyden vastaisen verkoston eli EAPN-Finin lapsiperheköyhyysryhmän puheenjohtajana. Verkoston julkaisema tuore Köyhyysvahti 2021 eli Suomen vuosittainen köyhyysraportti julkaistiin nyt lokakuussa.
Koronapandemian takia kasvanut lapsiperheköyhyys on yksi raportin keskeisistä teemoista. Raportin mukaan jo 2019 kasvussa ollut lapsiperheköyhyys on vaarassa kasvaa entisestään, koska pitkittynyt kriisi on johtanut taka-askeliin niin perheiden toimeentulossa kuin palveluissakin.
– Keskimäärin lapsiperheet pärjäävät Suomessa ihan hyvin, mutta keskimäärin ei koskaan riitä. On erittäin hyvässä tilanteessa olevia lapsia ja sitten lapsia, joiden perheeseen kasautuu erilaisia ongelmia. Köyhyys on yksi lapsen elämään kovimmin vaikuttavista asioista, Partio muistuttaa.
Avun pyytäminen ei ole epäonnistumisen merkki
Pelastakaa Lapset ry:n Kirkkonummen paikallisyhdistys toimii viiden vapaaehtoisen voimin. Ennen koronaa vähävaraisia lapsiperheitä autettiin jakamalla harrastus- ja oppivälinetukea. Lahjoitusvaroin toimineen Pelastakaa Lapset ry:n valtakunnallisen ruoka-avustushankkeen on tarkoitus jatkua vuoden 2021 loppuun. Eli vielä hetken ajan Susanna Lankinen postittaa ruokalahjakortteja.
– Avun pyytäminen ei ole helppoa ja monella siihen liittyy myös häpeäntunteita. Siksi avun jakaminen tällä tavalla on ollut hyvä ratkaisu, Lankinen sanoo.
Ihmiset ovat sanoneet, että on ihanaa, ettei heidän tarvitse loppuviikosta miettiä, miten saisi ruuan pöytään.
Susanna Lankinen, Pelastakaa Lapset ry:n vapaaehtoinen
Hän uskoo, että häpeä liittyy siihen, että moni suomalainen haluaisi vaan pärjätä itsenäisesti ja vastata omin avuin perheensä toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Avun vastaanottaminen voi tuntua vieraalta tai väärältä.
– Ihmisillä saattaa olla sellainen tunne, että olisi itse epäonnistunut jossain. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämä poikkeustilanne on koskenut niin montaa ihmistä, että jos joutuu ottamaan apua vastaan, se on ihan normaalia, Lankinen sanoo.
Vaikka apu on toimitettu tarvitsijoille postitse, kiitokset ovat kantautuneet vapaaehtoisten tietoon.
– Ihmiset ovat sanoneet, että on ihanaa, ettei heidän tarvitse loppuviikosta miettiä, miten saisi ruuan pöytään. On merkityksellistä kuulla, että perheellä on ainakin hetken asiat hyvin.
Pandemia herätti ihmisten auttamisen halun
Pelastakaa Lapset ry:n lisäksi myös moni muu järjestö on auttanut koronan kurittamia perheitä. Esimerkiksi Hope ry avusti vuonna 2020 yli 9 000:ta perhettä, joissa on lähes 22 300 lasta tai nuorta. Myös Pelastusarmeijan Auta ihmistä -kampanjan kohteena ovat tällä kertaa lapset ja nuoret.
Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä Ylen kanssa toteuttaman Hyvä joulumieli -keräyksen tavoitteena on tänä vuonna kerätä 2,5 miljoonaa euroa, jonka turvin olisi mahdollista jakaa 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja 36 000 perheelle. Keräys alkaa marraskuussa. Tavoite on suurempi kuin koskaan, sillä viime vuonna lahjakortteja jaettiin 25 000 perheelle.
MLL:n Liisa Partio on hyvillään siitä, että pandemia on herättänyt ihmisten auttamisenhalun, mutta penää päättäjiltä tuntuvampia toimia lapsiperheköyhyyden voittamiseksi.
– Tuntuu siltä, että lapsiperheköyhyys on pitkään junnannut paikallaan. Se on rakenteellinen ja poliittinen kysymys, johon pitäisi tarttua tehokkaammin, Partio sanoo.
Hän muistuttaa, että vaikka pandemia päättyy aikanaan, emme palaa siihen tilanteeseen, mistä pandemiaan jouduttiin. Avuntarve on kasvanut ja sitä myöten palveluvelka myös. On paljon perheitä, joiden avuntarve tulee jatkumaan vielä kauan.
– 1990-luvun alun lamasta opittiin, kuinka kauan sen seuraukset ja vaikutukset lapsiin voivat kestää.