Ulkona oli vielä aamuhämärä ja märkää, kun Merja Vesanen avasi uuden kotinsa oven ensimmäistä kertaa ja napsautti valot päälle.
Koti oli juuri sellainen, kuin mitä havainnekuvat olivat antaneet odottaa.
– Ikuiselta murehtijalta putosi kivi sydämeltä, kun olin sisällä ja huomasin, että tavarani mahtuvat hyvin asuntoon.
Jouluun oli enää kolme päivää, ja vihdoin oli tullut aika kantaa muuttokuorma pohjakerroksen kompaktiin asuntoon.
Vesanen oli yksi ensimmäisistä Postipuiston alueen asukkaista, eikä kotia ympäröivä rakennustyömaiden myllerrys pilaisi sitä iloa.
Nyt muutosta Helsingin Pohjois-Pasilaan on kulunut lähes vuosi.
Rakennustyömaa kodin ulkopuolella ei ole kadonnut minnekään – päinvastoin.
Alueelle kohoaa koteja 5 000 ihmiselle reipasta tahtia, ja lisää asukkaita on muuttanut Postipuistoon kesän ja alkusyksyn aikana.
"Kun ensimmäisenä muuttaa, pitää olla pioneerihenkeä"
Postipuistoon syyskuussa avautuneen lähikaupan ovella käy jatkuva kuhina, kun rakennusmiehet hakevat sateisen aamun lämmikkeeksi kahvia ja hiukopalaa.
Kaupan nurkalla työmaiden edistymistä tarkkailee myös Helsingin aluerakentamispäällikkö Outi Säntti.
– Helsingillä on pitkät perinteet aluerakentamisessa, mutta viimeksi näin paljon asuntoja on valmistunut 1970-luvulla. Siinä mielessä tilanne on poikkeuksellinen.
Käytännössä se tarkoittaa, että kymmenettuhannet helsinkiläiset asuvat lähivuosikymmeninä rakennustyömaalla.
Tällä hetkellä Helsingissä on käynnissä isoja aluerakentamishankkeita muun muassa Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa, Pasilassa ja Länsisatamassa.
Vuoteen 2019 verrattuna esimerkiksi Pasilan väkiluku nousee vuoteen 2035 mennessä 9 500 asukkaasta 24 000:een. Kruunuvuorenrannassa asukasluku kasvaa 3 700 asukkaasta 13 000:een.
Satamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen 2000-luvun alussa on mahdollistanut sen, että lähelle Helsingin ydinkeskustaa ja osin merenrannalle rakennetaan uusia koteja lähes 70 000 ihmiselle.
Vauhtia tukee myös Helsingin uunituore kaupunkistrategia vuosille 2021–2025, jonka otsikko on osuvasti "Kasvun paikka".
– Kun ensimmäisenä muuttaa [uudelle alueelle], niin pitää omata pioneerihenkeä. Pyrimme tontinluovutuksella siihen, että osa-alue kerrallaan edetään, mutta yhden osa-alueen toteuttaminen voi viedä viisi vuotta tai kauemminkin.
Rakennusvauhti Helsingissä jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, Säntti toteaa.
"En odottanut, että meillä olisi oma kauppa"
Pasilan Postipuiston asukkaita ei ainakaan voi moittia pioneerihengen puutteesta.
Alueella liikkuessa ei ole paikkaa, jossa katse ei osuisi nosturiin, työmaa-aitoihin, sorakasoihin ja ahtailla kaduilla suhaavaan raskaaseen liikenteeseen.
Asukkaat suhtautuvat tilanteeseen rennosti.
Yle jututti useita Postipuiston asukkaita. Osa on asunut alueella jo pian vuoden, toiset muuttaneet vasta viime kesänä tai alkusyksystä.
Kuin yhteisestä suusta asukkaita kismittää yleinen arvostelu ja Postipuistosta kirjoittelu, jossa on keskitytty palveluiden puuttumiseen rakenteilla olevalta asuinalueelta.
Asukkaiden mukaan elämisen realiteetit rakennustyömaan kainalossa eivät ole tulleet yllätyksenä.
Merja Vesanen sanoo asennoituneensa siten, että keskeneräisyys tulee jatkumaan vielä seuraavat viisi tai kymmenen vuotta.
– Olin siihen valmistautunut, joten ei ole tullut pettymyksiä. En odottanut, että julkinen liikenne toimii tai meillä olisi oma kauppa.
Helsinkiläisten on totuttava jatkuvaan myllerrykseen
Ensimmäisenä valmistuneessa korttelissa asuu myös Anu ja Tuomas Saulialan nelihenkinen perhe. Kodin parvekkeelta on urbaani näkymä VR:n junavarikon kiskoille.
Asunnossa on hiljaista, vaikka keittiön ikkunan edessä kohoavat väliaikaisen betoniaseman sementtisiilot.
– Olemme alueen laidalla, joten työmaa jää selkämme taakse, Tuomas Sauliala toteaa.
Pariskunnan mukaan keskeneräinen asuinalue ihmetyttää eniten juuri heitä, jotka eivät siellä asu.
– Kaverit ja sukulaiset eivät uskalla tulla perille asti, kun luulevat ajavansa työmaalle, Anu Sauliala naurahtaa.
Vaikka naapurusto sietää myös viikonloppuisin tehtäviä rakennustöitä, alueen kaoottinen liikenne saa heiltä rutkasti pyyhkeitä.
Saulialat saattoivat aluksi lapsiaan bussipysäkille, koska reitti rakennustyömaan läpi kulki rekkojen ja työmaakoneiden keskellä eikä alueella ollut kävelyteitä.
– Laitoimme siitä Helsingin kaupungille kipakkaa viestiä, niin seuraavalla viikolla siellä oli kävelytie.
Keskeneräisyyttä on totuttava sietämään, jos haluaa asua Helsingissä, Tuomas Sauliala toteaa.
– Helpoin tapa saada lisää asuntoja on rakentaa niitä, ja silloin täytyy sietää työmaita. On hieno asia, että Pasilaan, Jätkäsaareen ja Kalasatamaan rakennetaan. Paljon ikävämpää olisi, jos ei rakennettaisi.
Helsingin tavoite onkin, että vuosittain kaupunkiin valmistuu 7 000 uutta asuntoa.
Vuonna 2023 tahtia kiristetään entisestään, ja tavoitteeksi on asetettu 8 000 uutta kotia joka vuosi.
Aluerakentamispäällikkö Outi Säntin mukaan haaste on iso, koska rakenteilla tulee olla jatkuvasti 10 000–12 500 asuntoa.
– Pasilassa, Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa on aloitettu rakentamaan jopa tuhatta asuntoa vuodessa. Se merkitsee yli 20 kerrostalon samanaikaista rakentamista eli volyymi on todella iso.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 20. lokakuuta kello 23:een saakka.
Lue myös: