Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Espoon kaupunki aikoo säästää 126 000 euroa vuosittain lopettamalla Tyttöjen talon rahoittamisen.
Toteutuessaan päätös johtaa Tyttöjen talon vastaavan ohjaajan Maikki Arolan mukaan siihen, että toiminta Leppävaarassa lakkaa.
– Se tarkoittaa meillä YT-neuvotteluja ja irtisanomisia. Myös muut rahoitukset ovat vaakalaudalla, ja seksuaaliväkivaltaa kokeneiden nuorten tuki ei välttämättä saa jatkoa, hän sanoo.
Kaupungin nuorisopalvelut jatkaa avoimen yhteisötoiminnan pyörittämistä omin voimin, mutta tavoitteellinen ryhmätoiminta ja seksuaaliväkivaltatyö nykyisellään voi päättyä.
Ajoitus on huono.
Puolet lukioikäisistä tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää
Syyskuussa julkaistu kouluterveyskysely paljastaa, että korona-aika on koetellut erityisesti tyttöjä.
Ahdistuneisuutta kokee joka kolmas yläkoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva tyttö. Lähes joka neljäs ikäluokan tyttö koki itsensä yksinäiseksi.
Jopa puolet lukio- tai ammattikouluikäisistä tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää. Yksinäisyyden tunne on kasvanut kaikissa ikäryhmissä.
Juuri tämänkaltaisten pulmien kanssa monet Tyttöjen talon asiakkaat painivat.
Espoon Tyttöjen talo on avoin kaikille 10–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Palvelu tavoittaa noin 600–700 nuorta vuodessa. Heistä 80 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Palvelua tuottaa Loisto Setlementti -yhdistys.
– Monet meidän nuoristamme ovat sellaisia, joiden lähipiiri on vähän kapoisempi, vastaava ohjaaja Maikki Arola kuvailee.
Leppävaarassa järjestetään avointa yhteisötoimintaa ja kohdennettua toimintaa muun muassa seksuaaliväkivaltaa kokeneille, sateenkaarinuorille tai taiteesta kiinnostuneille.
Arolan mukaan kaupungin tavoittelema säästö on pieni suhteutettuna siihen, minkälaiset vaikutukset Tyttöjen talon palvelulla on asiakkaiden elämässä.
– Liian vähän puhutaan säästöjen kerrannaisvaikutuksista, hän sanoo.
Jos tytöt eivät saa matalan kynnyksen palveluita, monet heistä löytyvät Arolan mukaan myöhemmin lastensuojelun, terveyspalveluiden tai sosiaalityön tilastoista.
Nuorisopalvelut: "Toiminta muuttaa muotoaan, mutta jatkuu"
Espoon nuorisopalvelupäällikön sijainen Tero Luukkonen kertoo, että jatkossa kaupunki järjestää Tyttöjen talon nykyisessä osoitteessa Leppävaarassa avointa nuorisotilatoimintaa tytöille kolmena iltana viikossa.
– Toiminta muuttaa muotoaan, mutta jatkuu. Nuorille tämä näkyy konkreettisimmin siinä, että työntekijät vaihtuvat. En näe sitä ensisijaisen dramaattisena asiana, hän sanoo.
Espoon päätös koskee ainoastaan Tyttöjen talon yhteisötoiminnan ottamista omaksi palvelukseen. Luukkosen mukaan Loisto Setlementin muu työ Tyttöjen talolla voi jatkua.
Palvelun kohderyhmän ikähaitari kuitenkin tiivistyy rajusti.
Espoon kaupungin tarjoama nuorisotilatoiminta on tarkoitettu vain 13–17-vuotiaille. Alakoulun viimeisillä luokilla olevat tytöt ja nuoret aikuiset naiset jäävät ulkopuolelle.
Myös pienryhmätoiminta uhkaa loppua.
Vastaavan ohjaajan Maikki Arolan mukaan tavoitteellinen pienryhmätoiminta tarvitsee toimiakseen avointa yhteisötoimintaa, johon nuorilla on matala kynnys liittyä.
Tyttöjen talon yhteisötoiminnan päättyminen syö pohjaa muilta toiminnoilta.
Espoon säästöpäätöksellä voi olla vaikutuksia myös Tyttöjen talon muuhun rahoitukseen. Ainakin seksuaaliväkivaltatyön tulevaisuus on vaakalaudalla.
– Jos Tyttöjen talo lakkaa, avustuksen jatkumiselle ei ole takeita, Maikki Arola sanoo.
Nuorisotutkija: "Luottamus ei rakennu hetkessä"
Tampereen yliopiston nuorisotutkijan Marja Peltolan mukaan kaupungin nuorisopalvelujen järjestämä avoin nuorisotilatoiminta on tärkeää, mutta sitä ei voi verrata Tyttöjen talolla tapahtuvaan ryhmätoimintaan.
Pienryhmätoiminta on räätälöity nuorille, joilla on jaettuja kokemuksia ja mielenkiinnonkohteita tai jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
Espoossa on esimerkiksi ollut ryhmä pakkoavioliiton tai kunniaväkivallan uhan alla eläville.
– Tyttöjen ja poikien talot ovat kaupunkien nuorisotyön kruununjalokiviä, joiden toimintaa pitäisi suojella. Toiminnan lopettaminen on hirveän lyhytnäköinen ja surullinen päätös, Peltola sanoo.
Nuorisotutkija pitää erittäin huonona asiana sitä, että tyttöjen avoimen yhteisötoiminnan henkilökunta vaihtuu kerralla.
– Luottamus ei rakennu hetkessä. Joka kerta kun nuori joutuu alusta asti selittämään jonkun kipeän kokemuksen uudelle henkilölle, se on tosi tuskallista, Marja Peltola sanoo.
Lue myös: