Valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja hirviä ammutaan lahtelaisen Kariston pientaloalueen läheisellä mansikkapellolla niiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Alueen asukkaat ovat huolissaan metsästyksen turvallisuudesta.
Karistossa asuva Elina Malkamäki sanoo, että läheistä virkistysaluetta käytetään laajasti ulkoiluun frisbeen heittämisen ohella. Omakotialue on kasvanut voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana ja siellä asuu paljon ihmisiä.
– Eniten huolettaa, että frisbeegolfradalla on niin paljon lapsia. Lisäksi siellä on lenkkeilijöitä, maastopyöräilijöitä ja koirien ulkoiluttajia. Koko pellon ympäristö on suosittua ulkoilualuetta.
Malkamäki kertoo, että metsästäjiä on nähty myös ulkoillessa.
– On vanhempia, jotka ovat törmänneet metsästäjään alueella. Tulee pelottava tunne, kun ei tarkkaan tiedä mitä siellä tapahtuu ja milloin.
Sorkkaeläimet syövät mansikkapellon taimet
Koivistoisen mansikkapellot sijaitsevat kaupungin vuokramaalla, ja kaupunki on sopinut Villähteen metsästysseuran kanssa haittaeläinten poistosta. Ampumista varten pellon laidoille on pystytetty neljä ampumatornia.
Kaupungin mielestä metsästyksestä ei ole vaaraa ulkoilijoille. Ampumasuunnat on tarkkaan määritelty pellon suuntaan alaviistoon, kertoo kaupungingeodeetti Juha Helminen.
– Täällä on tornit sen takia, että ammutaan ainoastaan ylhäältä alaspäin ja ainoastaan pellolle. Luoti tökkää peltoon eläimen ohi tai läpi mennessään, eikä siitä tule kimmokkeita.
Helmisen mukaan alueella on harjoitettu mansikan viljelyä ja vahinkoeläinten poistoa jo pitkään. Kesällä pellolla ammutaan räkättirastaita. Mutta asutus on laajentunut lähemmäksi peltoaluetta. Sen myötä kaupungille on nyt ensimmäistä kertaa tullut kyselyjä, onko ampuminen alueella turvallista.
– Etäisyydet frisbeegolfradalle eivät ole pitkiä, lähimmillään 150-200 metriä, mutta täällä toimitaan lain mukaan. Kaikki varotoimenpiteet on tehty. Pyritään varmistamaan asukkaiden turvallisuus ja myös mansikanviljelyn jatkuminen alueella.
Vaihtoehtona pellon aitaus
Asutuksen levitessä entisestään torjuntakeinoja joudutaan jossain vaiheessa rajaamaan, toteaa Juha Helminen.
– Löytyykö vahinkoeläinten poistoon muita tapoja kuin ampuminen? Pitkässä juoksussa korvaavia keinoja varmasti pohditaan.
Metsästyslain mukaan eläintä ei saa ampua ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa 150 metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan.
Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Antti Rinne kertoo, että yksi vaihtoehto metsästykselle on mansikkapellon aitaaminen.
– Mansikkatiloja aidataan aika paljon. Suomen riistakeskus välittää sähköaitoja ja niitä myönnetään paljon varsinkin mansikka- ja porkkanatiloille. Aitatarvikkeiden hankkimista tuetaan hirvieläinten pyyntilupamaksuvaroilla.
Rinne kertoo, että kiinnostus aitaamiseen on kasvanut niin paljon, että määrärahat tämän vuoden osalta ovat loppuneet.
Oletko ollut huolissasi metsästyksestä asutuksen lähellä? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een saakka.