Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä eläkevertailussa. Global Pension Index -vertailussa oli mukana 43 maata, jotka kattavat yli neljän miljardin ihmisen eläketurvan.
Ensimmäiseksi sijoittui vertailussa ensimmäistä kertaa mukana ollut Islanti, toiseksi Hollanti ja kolmanneksi Tanska.
Suomen kokonaispisteet paranivat hieman viime vuodesta, mutta siitä huolimatta sijoitus laski kaksi sijaa.
Kaikki Pohjoismaat ovat kymmenen parhaan joukossa, Norja viidentenä ja Ruotsi Suomen jälkeen kahdeksantena.
Suomalainen eläketurvan hallinto valittiin jälleen maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi, mutta esimerkiksi eläkkeiden riittävyydessä Suomi on sijalla 13.
Mercer CFA Institute Global Pension Index on vuosittain koottava vertailu, joka on tehty nyt kolmetoista kertaa. Vertailussa arvioidaan eläkejärjestelmiä eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta.
– Ehkä yllättäen Norjalla on Pohjoismaista matalin arvio eläkejärjestelmän kestävyydessä. Vähemmän yllättäen Ruotsin pisteet olivat matalimmat eläkkeiden riittävyydessä. Suomi oli neljäs Pohjoismaa näissä molemmissa osioissa, kertoo Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston päällikkö Ismo Risku tiedotteessa.
Islannissa pitkät työurat
Eläketurvakeskuksen mukaan Islannin työeläkejärjestelmä on Tanskan ja Hollannin lailla täysin rahastoitu. Lisäksi maassa tehdään pitkiä työuria, eläkeikä on 67 vuotta ja ikääntyneiden työllisyysaste on korkea. Myös Islannin vähimmäiseläketurva on hyvällä tasolla.
Vertailun perusteella Suomessa tulisi parantaa minimieläketurvaa ja ikääntyneiden työllisyysastetta sekä nostaa kotitalouksien säästämisastetta ja työeläkemaksujen rahastointiastetta.
Ikääntyneiden eli 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on kasvanut Suomessa kymmenen prosenttiyksikköä viime vuosikymmenen aikana.
– Tästä huolimatta se on edelleen selvästi muita Pohjoismaita alhaisempi. Esimerkiksi Ruotsissa ikääntyneiden työllisyysaste oli viime vuonna lähes kymmenen prosenttiyksikköä Suomea korkeampi, Eläketurvakeskuksen tiedotteessa todetaan.
Eläketurvakeskuksen päällikkö: Suomen sijoitus hyvä, mutta järjestelmän kestävyyttä voisi vankistaa
Eläketurvakeskuksen osastopäälikkö Ismo Risku arvioi Ylen Ykkösaamussa, että Suomen sijoitus seitsemäntenä 43:n pääosin kehittyneen maan joukossa on “mukiinmenevä” eli varsin hyvä, mutta myös kehityskohteita löytyy, etenkin eläkejärjestelmän kestävyydessä.
Vertailun kärkimaat Islanti, Hollanti, Tanska erottuvat Riskun mukaan siksi, että niissä ikääntyvien työllisyysasteet ovat huomattavan korkeat ja eläkerahastointia on maltettu tehdä enemmän kuin Suomessa.
Riskun mukaan vertailun tulos noudattaa aiempia Mercer CFA Instituten vertailuja sekä syyskuussa uutisoitua Eläketurvakeskuksen tanskalaisprofessori Torben M. Andersenilta tilaaman raportin tuloksia. Raportin mukaan nykyiset maksut eivät riitä kattamaan tulevaisuuden eläkkeitä.
Vertailussa arvioiduista kolmesta osa-alueesta: eläkkeiden riittävyydestä, järjestelmän kestävyydestä ja hallinnon luotettavuudesta Suomi sijoittui heikoiten juuri järjestelmän kestävyydessä. Tätä mieltä oli ollut Riskun mukaan myös aiempi tanskalaistutkimus.
– Eläketurvan kestävyydessä olisi eniten petraamisen varaa, eli tasolta 60 tasolle 100 olisi vielä tilaa nousta, hän arvioi.
Demariedustajien ehdotus eläkkeiden korotuksista sai moitteet eläkeasiantuntijalta
Demariedustajien joukko aiheutti kiivasta eläkekeskustelua viikonloppuna, kun ryhmä esitti kirjallisessa kysymyksessään pienten työeläkkeiden korotuksia. Demariedustajat ehdottivat pienten alle 1 400 euron työeläkkeiden nostoa sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja.
Miten ehdotetut eläkkeiden korotukset näyttäytyvät, jos katsotaan tämän vertailun viestiä?
Eläketurvakeskuksen osastopäälikkö Ismo Riskun mukaan demariedustajien esityksessä erikoista on, että se ei ole linjassa Suomen perinteen kanssa, jonka mukaan eläkkeissä on vuosikymmeniä toimittu.
– Työeläkkeen idea on ollut kulutustason säilyttämiseen pyrkivä etuus. Sitten on kansaneläke ja takuueläke, joilla pieniä eläkkeitä korotetaan. Jos meillä olisi vain työeläke, niin toki meillä olisi huomattavan paljon köyhiä eläkeläisiä. Ehdotus sotkee tätä työnjakoa, Risku tiivistää.
Hänen mukaansa SDP:n piiristä tullut ehdotus uhkaa eläkejärjestelmän kestävyyttä, sillä eläkkeitä ei voida nostaa, jos ei myös eläkemaksuja olla valmiita nostamaan.
– Käytännössä se tarkoittaa, että rahastoja tai rahastojen tuottoja syömällä lisättäisi etuuksia vaikka tiedetään, että eläkejärjestelmässä on tiedossa haasteita ja ongelmia.
Juttua muokattu. Lisätty Eläketurvakeskuksen osastopäälikkö Ismo Riskun arviot Ylen Ykkösaamun haastattelusta.
Lue myös:
Professorin raportti: Nykyiset maksut eivät riitä kattamaan tulevaisuuden eläkkeitä