Viime keväänä 276 huoltoasemayritystä tai henkilöyhtiötä sai kylmäävän tiedon.
Vakuutusoikeus käänsi takkinsa ja pyörsi vuoden 2015 ratkaisunsa päälaelleen: ensin se vapautti yrittäjät lisämaksuista, mutta lopulta yrittäjät joutuivatkin maksajiksi. Vakuutusoikeus katsoi, että liikennepalvelualojen eläkekassan Viabekin osakkaiden on maksettava yhteensä yli 13 miljoonaa euroa plus viivästyskorot konkurssipesälle.
Tampereella sijaitsevan Aitolahden Teboilin yrittäjä Marjo Palander sai 76 000 euron suuruisen laskun. Summa on keskiluokkaa. Useat saivat yli sadantuhannen euron laskun. Suurin lasku lähentelee puolta miljoonaa.
Vaikka konkurssivyyhdin jälkipyykki on vellonut pitkään Palander ei ollut varautunut menetykseen.
– Minulla oli ollut koko ajan tunne, että ei oikeuslaitos voi toimia näin.
Lisälasku romutti haaveen huolettomuudesta
Yrittäjän oikeustaju on kovilla, sillä Viabekin konkurssiin suistanut ulkomainen sijoitus kotiutui lopulta voitollisena konkurssipesälle, mutta sitä ei luettu osakkaiden hyväksi.
Lakipykälien mukaisesti selvitystilan julistamishetken tase jäi voimaan. Siinä oli 13,5 miljoonan vakavaraisuusvaje, jonka maksajiksi konkurssipesä pani kassan osakkaat.
Viabekin osakkaat riitauttivat asian ja aluksi näytti siltä, että he voittavat. Vakuutusoikeus vapautti heidät lisämaksuista, mutta konkurssipesä vei asian uudelleen vakuutusoikeuteen muotovirheeseen vedoten.
Noin viisi vuotta kestänyt uusi käsittely tuotti päinvastaisen ratkaisun. Tämä käynnisti perinnän. Nyt maksujen takaraja on jo ohi.
Aitolahden huoltamoa 42 vuotta pyörittänyt Marjo Palander selvisi lisämaksusta myymällä sijoituksiaan, jotka olivat hänen vanhuuden turvansa. 74-vuotias sutkauttaa, että nyt hän jatkaa yrittäjänä satavuotiaaksi asti.
– Kyllä työnteko olisi helpompaa, jos ei olisi rahahuolia ja olisi käyttöpääomaa, Palander sanoo.
Hän pitää itseään silti onnekkaana, koska putosi jaloilleen. Hän on suruissaan siitä, että monen kollegan elämäntyö on valunut hukkaan.
Kivien kääntely jatkuu
Alan etujärjestö Liikennekauppiaat ry ei tiedä tarkalleen, kuinka moni yrittäjä on joutunut velkasaneeraukseen tai selvitystilaan Viabek-karhujen vuoksi. Liiton toimitusjohtaja Jari Salonen kertoo, että ahdinkoon joutuneet yritykset eivät mielellään julista epäonneaan.
Lisälaskut tulivat pahaan saumaan, sillä huoltamoyrittäjät olivat jo valmiiksi koronarajoitusten uuvuttamia.
– On se on niin karmea paikka, että sitä ei toivo kenellekään, Salonen toteaa.
Yrittäjät kääntävät kaikki kivet, jotta tappio kääntyisi vielä voitoksi. He hakivat kesällä korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) vakuutusoikeuden päätöksen purkua, mutta KHO hylkäsi purkuhakemuksen osittain ja jätti sen osittain tutkimatta, koska se ei kuulunut sen toimivaltaan
Uusin yritys on vakuutusoikeudelle tehty hakemus sen oman päätöksen poistamiseksi. Seuraava etappi ovat Euroopan tuomioistuimet.
Liikennepalvelukauppiaat ry:n selostus monipolvisesta ja pitkästä Viabek-riidasta löytyy liiton lehden numerosta. Artikkelissa on kuvattu aikajanalla kaikki vyyhtiin liittyvät tapahtumat.
Toistakin taistelukirvestä hiotaan
Viabek-vyyhdin laskuja on tullut myös monelle jo eläkkeelle jääneelle ja huoltoasemansa myyneelle ihmisille.
Yksi heistä on Lauri Lepistö. Hän aloitti vuonna 1965 Tampereen Lielahden Teboil-yrittäjänä ja siirtyi 1996 Sammonkadun aseman yrittäjäksi. Hän isännöi sitä aina vuoteen 2011 asti.
Lauri Lepistö sai vajaan 90 000 euron laskun, josta noin 20 000 euroa oli korkoa. Korkolaskuri on raksuttanut aina vuodesta 2016 lähtien. Veteraaniyrittäjä vältti asunnon myynnin pankin maksujärjestelyillä.
Hän on mukana joukossa, joka valmistelee oikeusasiamiehelle valitusta. He katsovat, että eläkekassa kärsi valvovan viranomaisen mielivallasta. Heidän mukaan Viabekin konkurssin aiheutti se, että valvova viranomainen muutti yks kaks näkemyksensä ulkomaisen sijoituksen suojauksen riittävyydestä.
– Tätä seikkaa ei ole vielä käsitelty lainkaan. Voiko valvova viranomainen kääntää näin kelkkansa? Lepistö pohtii.
Häntä, kuten kaikkia osallisia, piinaa kysymys: miksi konkurssipesän osakkailla maksatetaan sellaista vajetta, jota ei oikeasti syntynyt. Sijoitus kun kotiutui lopulta voitollisena.
Lepistö istui Viabek-kassan hallituksessa kaikkiaan 30 vuotta ja toimi 15 vuotta sen puheenjohtajana. Hän ei ollut enää luottamustehtävässä, kun Viabek teki kohtalokkaan ulkomaisen pääomasijoituksen vuonna 2007.
Veteraaniyrittäjää ihmetyttää myös se, miksi Vammalan eläkekassan konkurssissa osakkaita ei pantu maksajiksi, kuten tehtiin Viabekin tapauksessa.
– Me olemme eriarvoisessa asemassa kuin tämä eläkekassa, joka meni aikaisemmin konkurssiin toimitusjohtajan kavallettua rahoja, Lepistö muistelee.
Myös vakuutusoikeudelle tehdyssä valituksessa vedotaan Vammalan eläkekassan esimerkkiin.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka!
Lue myös: