Diabetes-yhdistyksissä ollaan huolissaan diabeteksen hoidon järjestämisestä Pohjois-Karjalassa.
Asia nousi esiin diabetesyhdistysten tekemässä kyselyssä. Diabeetikot kertoivat ongelmista hoitoon pääsyssä sekä puutteista erikoistuneessa henkilöstössä ja omahoidon tuessa.
Yhdistysten kannanotossa puheenjohtajat nostavat esiin huolensa tiimimallin tuomista muutoksista diabeteksen hoitoon.
– Esimerkiksi osa kakkostyypin diabeetikoista ei ole lainkaan sairautensa aikana nähnyt diabeteshoitajaa tai -lääkäriä. Yhteyshenkilönä pitäisi olla diabeteshoitaja, mutta kun soittaa, sieltä vastaakin joku, joka ei ole erikoistunut diabeteksen hoitoon. Silloin apu jää saamatta. toteaa Joensuun seudun diabetes ry:n puheenjohtaja Hillevi Invenius.
Myös palveluiden digitalisoituminen herättää huolta etenkin ikääntyneissä diabeetikoissa.
– Ei kaikilla ikäihmisillä ole tietokonetta tai älypuhelinta, jolla hoitaa asioita, Invenius muistuttaa.
Ongelma tunnistetaan Siun sotessa
Siun soten sisätautien ylilääkäri Päivi Rautiainen myöntää, että yhdistysten huoli on aiheellinen. Ongelmien taustalla on pitkittynyt koronapandemia ja henkilöstöpula.
Diabeteksen hoidon kokonaisuutta ollaan nyt uudistamassa Pohjois-Karjalassa. Tilanteen parantamiseksi on käynnistetty erillisen osaamiskekuksen suunnittelu. Kyseessä on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteinen, maakuntaan hajautettu keskus.
– Osaamiskeskukseen keskitetään erityisesti aikuisten tyypin 1 diabeteksen sekä osittain myös tyypin 2 diabeteksen hoito, Rautiainen kertoo.
Rautiaisen mukaan kakkostyypin diabeteksen hoito tulee jatkumaan terveyskeskuksen toimintana.
– Tavoitteena on kuitenkin nimetä yksi yhteyshenkilö, jotta yhteydenpito helpottuisi.
Lisää Pohjois-Karjalan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.