Keskellä pääkaupunkiseudun syyslomaa Helsingin Tennispalatsin elokuvateatterin aulassa käy iloinen kuhina. Ryhmä Hau -elokuva on juuri päättynyt, ja pienet ja suuret katsojat tulevat salista aulaan.
Matikaisen perhe eli äiti Olga Matikainen ja lapset Anna Matikainen, 12, ja Katja Matikainen, 7, kertovat että elokuva oli hyvä. Molemmat lapset pitivät elokuvaa myös jännittävänä.
Elokuvan ikäraja on herättänyt hämmennystä joissain lapsissa ja heidän vanhemmissaan. Ryhmä Hau -tv-sarja on sallittu kaiken ikäisille, ja se on monen leikki-ikäisen suosikkisarja. Tuore elokuva on kuitenkin kielletty alle seitsemänvuotiailta.
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (Kavi) kertoi viime viikolla, että useat vanhemmat olivat pyytäneet elokuvan ikärajojen uudelleenarviointia jo ennen kuin elokuva oli katsottavissa teattereissa.
Äiti Olga Matikaisen mielestä elokuvan ikäraja on aiheellinen, sillä pienemmille katsojille se olisi saattanut olla liian jännittävä.
– Elokuvien ikärajat ovat tarpeellisia, etenkin teineille. On hyvä miettiä, onko alle 16-vuotiailta kielletty elokuva hyvä vaikka 12-vuotiaille, Olga Matikainen pohtii.
Kavi päätyi samaan ratkaisuun arvioituaan elokuvaa: ikäraja on ja pysyy ennallaan seitsemässä vuodessa.
– Elokuva on tehty eri tavalla kuin sarja. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kaikille sallitusta ja mihin aikaan vain katsottavasta sarjasta tehdään elokuva, johon lisätään vauhtia, räiskettä ja mahdollisesti ahdistavia tilanteita, sanoo Kavin apulaisjohtaja Leo Pekkala.
Pekkala on Kavin mediakasvatus ja kuvaohjelmat -yksiön päällikkö ja vastaa näin viime kädessä ikärajoista ja niiden luokittelusta.
Kavi perusteli ikärajapäätöstä sillä, että elokuvalla on eri tekijät kuin televisiosarjalla ja sen tekninen toteutus on vaikuttavampi ja realistisempi kuin sarjassa. Lisäksi Kavin mukaan elokuvassa on kohtalaisen tehostettuja uhkatilanteita (kuten auton alle jäämisen uhkaa, tulipalo ja räjähdyksiä), jotka kohdistuivat joko inhimillistettyihin eläinhahmoihin tai lapsiperheisiin. Elokuvassa on myös pidempi teema koskien koiran traumaattista hylkäämiskokemusta.
Suomessa on käytössä ikärajajousto, joka tarkoittaa sitä, että elokuvateatterissa elokuvaa voi katsoa varsinaista ikärajaa kolme vuotta nuorempi lapsi, jos hän on lapsen tuntevan aikuisen seurassa koko elokuvan ajan. Ryhmä Hau -elokuvaa pääsevät siis katsomaan myös 4–7-vuotiaat lapset tutun aikuisen seurassa.
Pekkala kertoo, että ikärajajousto on olemassa, koska vanhemmat tuntevat omat lapsensa parhaiten ja pystyvät arvioimaan, miten sisällöt heihin vaikuttavat.
– Tässä tapauksessa toivon, että vanhemmat pysähtyvät miettimään asiaa pienimpien lasten kohdalla, koska elokuvassa on katsottu olevan ahdistavaa sisältöä, Pekkala sanoo.
Kaikki on katsottu etukäteen
Mutta miten ikärajat oikeastaan muodostuvat ja kuka niistä päättää?
Kaiken takana on Kavi, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto. Sen toiminta perustuu lainsäädäntöön, ja ikärajojen kohdalla tarkoitus on suojella lapsia haitalliselta sisällöltä.
Kavi kouluttaa kuvaohjelmaluokittelijoita, jotka työskentelevät ohjelmia ja elokuvia levittävissä mediayrityksissä kuten Ylellä tai Finnkinolla tai yrittäjinä.
Kaikki Suomessa suomalaisten yritysten levittämät elokuvat ja sarjojen jaksot on katsottu etukäteen ja luokittelija on päättänyt niille ikärajaluokituksen. Sen sijaan suoratoistopalvelut, jotka eivät ole sijoittuneet Suomeen, kuten esimerkiksi Netflix, eivät ole Kavin valvonnan alaisia.
– Meille tulee esimerkiksi paljon palautetta Squid Game -sarjan ikärajoista, mutta Netflix ei ole meidän toimivaltamme alainen, Pekkala kertoo.
Squid Game on Netflixin tämän hetken katsotuin sarja, ja väkivaltansa takia se on Netflixin omassa luokittelussa kielletty alle 16-vuotiailta.
Kavin luokittelijat toimivat riippumattomasti, eli vaikka luokittelijan työnantaja olisi elokuvateatteri tai televisioyhtiö, hän ei saa antaa työnantajansa vaikuttaa luokitteluun.
– Luokittelijoiden toimintaa valvotaan, ja teemme uudelleenarviointeja, vaikka kukaan ei laittaisi palautetta. Näin varmistetaan, että luokitteluissa ei tapahtu painotuksia. Meillä on hyvin vastuullisia toimijoita media-alalla, enkä ole törmännyt siihen, että yhtiöt olisivat voineet vaikuttaa ikärajoihin, Pekkala sanoo.
Halutessaan myös mediayhtiöt voivat valittaa annetuista ikärajoista Kavista riippumattomalle taholle, kuvaohjelmalautakuntaan ja viime kädessä hallinto-oikeuteen.
– Se on kuitenkin hyvin harvinaista.
Kuvaohjelmaluokittelijaksi voi hakeutua periaatteessa kuka tahansa. Rajoitteena on täysi-ikäisyys ja se, että aistivammat, kuten näkövammaisuus eivät estä sisältöjen katsomista. Myös rikosrekisteri voi estää tehtäviin pääsemisen.
Koulutus sisältää Pekkalan mukaan tietoa lainsäädännöstä, lapsen ajattelun kehittymisestä, ikärajojen kriteeristöstä sekä harjoituksia ja kirjallista työskentelyä aiheesta.
Kavin käyttämä ikärajakriteeristö nojaa tutkittuun tietoon siitä, minkälaiset sisällöt voivat olla lapsille haitallisia ja miten lasten ajattelu iän myötä kehittyy.
Ikärajoja nostavat sisällöt, joissa on päihteitä, seksuaalista toimintaa, väkivaltaa tai ahdistavaa sisältöä. Ahdistavaksi luokitellaan esimerkiksi itsensä vahingoittamiseen liittyvä sisältö, voimakas psyykkinen kärsimys tai uhkaavat, yliluonnolliset tilanteet. Kriteeristöön voi tutustua täällä.
Palautetta tulee päivittäin
Yleisö voi laittaa Kaviin palautetta ikärajoista, ja Pekkalan mukaan perusteltu palaute johtaa helposti uudelleenluokitteluun.
– Ikärajaa voidaan nostaa tai laskea tai se voi pysyä samana.
Palautetta tulee Pekkalan mukaan päivittäin, mutta yleensä mitä suositumpi elokuva on, sitä enemmän siitä tulee palautetta.
– Uudesta James Bond -elokuvasta odotimme enemmän palautetta, mutta ilmeisesti suurin osa yleisöstä on ollut sitä mieltä, että 16 vuoden ikäraja on sopiva.
Ryhmä Hau -elokuvassa erikoista oli nimenomaan se, että että palautetta tuli jo ennen kuin yleisö oli ehtinyt nähdä elokuvaa. Muutenkin palautteen määrä oli tavallista suurempi.
Perheissä ikärajoja yleensä noudatetaan
Kavi myös tutkii suomalaisten perheiden ajatuksia ikärajoista ja niiden noudattamista. Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan ikärajojen tunnettuus on parantunut ja perheiden mielestä ikärajat ovat tarpeellisia.
Tutkimuksen perusteella 55 prosenttia vastanneista kertoo, että ikärajoja noudatetaan “yleensä” ja vain 15 prosenttia kertoo noudattavansa ikärajoja “aina”.
– Emme tietenkään valvo, mitä ihmiset kotona tekevät, siellä vastuu on vanhemmilla. Tutkimuksen mukaan ikärajoja pidetään sitä tärkeämpinä, mitä pienemmistä lapsista on kyse, joten ehkä täysi-ikäisyyttä lähestyvien kohdalla niistä joustetaan enemmän.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22.10. kello 23:een asti.