Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii tulevaisuudessa lisäämään ikäihmisten perhehoitoa. Neuvotteleva virkamies Satu Karppanen mainitsee, että tällä hetkellä palvelua tarjotaan kohtuullisen vähän vaikka monelle ikäihmiselle palvelumuoto olisi kaikista sopivin.
–On esimerkkejä siitä, että perhehoidossa mieliala ja terveydentila on noussut niin paljon, että lääkitystä on voitu vähentää.
Viime hallituskaudella yksi kärkihankkeista oli ikäihmisten perhehoidon kehittäminen. Viime vuosina palvelua on saatu lisättyä, mutta valtavirrasta ei Karppasen mukaan vielä puhuta.
–Potentiaalia tässä kyllä on, mutta tyhjästä nämä hoitopaikat ei synny. Kunnilta tämä vaati aktivoitumista. Pitäisi myös löytää uusia perhekoteja, sekä motivoida ja tukea heitä.
Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen on samaa mieltä. Hänen mukaansa välimuotoisia hoivan ja asumisen paikkoja on toivottu jo pitkään. Perhehoitopaikkoja tarvittaisiin lisää joka puolelle Suomea. THL:n tilaston mukaan perhehoidossa oli kaikkiaan 1 640 vanhusta viime vuonna.
–Kuntien pitää siis kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Jos perhehoitopaikkoja halutaan alueelle, ne on mahdollista sinne luoda.
Iso muutos mietitytti
Ylöjärvellä sijaitseva Perhekoti Kalliokoski on yksi Pirkanmaan perhehoitopaikoista. Tällä hetkellä ympärivuorokautisessa hoidossa on kaksi henkilöä. Lisäksi tarjolla on tilapäishoitoa ja osavuorokausihoitoa.
Kalliokoskilla on 12 lasta, jotka kaikki ovat aikuisiässä. Lapsenlapsia on 30.
–Parhaimmillaan täällä asui meidän lisäksemme 10 lasta. Olemme tottuneet siihen, että elämää ja työtä on paljon ympärillä, Ari Kalliokoski sanoo.
–Kyllä jotain olisi pitänyt keksiä kun talo hiljeni lapsista, Soili Kalliokoski nauraa.
Kalliokosket lähtivät toimintaan mukaan ystäväperheen yllyttämänä. Ari on entinen yrittäjä ja Soili työskenteli hoitoalalla. Mukaanlähtöä he pohtivat yhdessä ja erikseen. Päätöksenteossa otettiin huomioon myös lapset.
–On iso muutos antaa oma koti tällaiseen käyttöön. Lapset ja lapsenlapset eivät enää voi samalla tavalla vierailla täällä kuin ennen, Ari Kalliokoski kertoo.
–Se vähän ottaa sydämestä kun omaa perhettä ei enää niin paljoa näe, Soili Kalliokoski jatkaa.
Kalliokosket toivovat, että perhehoito olisi vahvasti tulevaisuuden hoitomuoto. Ari Kalliokoski mainitsee, että työn kiinnostavuutta pitäisi valtion taholta lisätä. Suurempi euromäärä voisi toimia houkuttimena alalle.
Perhekoti voi olla lottovoitto myös hoitajalle
Perhehoito voi olla pitkäaikaista eli asiakas muuttaa pysyvästi perhekotiin tai tilapäistä, jolloin asiakas on hoitojaksolla esimerkiksi omaishoitajansa vapaiden ajan. Osavuorokautinen hoito tarkoittaa muutamia tunteja kestävää perhehoitoa. Perhehoidon soveltuvuus asiakkaalle arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Pirkanmaan perhehoidon yksikön projektipäällikkö Katariina Sompin mukaan Pirkanmaan alueen tarjonta vastaa kohtuullisen hyvin kysyntää.
–Välttämättä palvelua ei löydy omasta kunnasta vaan paikka voi löytyä kauempaa. Kysyntää ei kaikissa kunnissa ole yhtä paljon.
Hoidon arvioinnissa kriteeri on se, että perhekodissa asuvan henkilön pitää pärjätä yhden hoitajan avustuksella. Jos puhutaan ympärivuorokautisesta perhehoidosta, yöt pitää sujua rauhallisesti. Myös karkailutaipumus estää perhekotiin pääsyn.
Somppi pitää perhehoitoa hyvänä vaihtoehtona ikäihmisille. Heille perhehoito tarjoaa kodin, yksilöllisen hoivan ja pysyvät hoitajat.
–Moni asiakas on sanonut, että perhekotiin pääsy on ollut lottovoitto.
Somppi uskoo, että hoitomuoto on mielekäs myös perhehoitajille.
–Työtä saa tehdä omannäköisesti ja kiireettömästi omassa kodissa. Perhehoidossa on sellaisia etuja, jotka ei ehkä muunlaisessa hoivatyössä toteudu.
Tulevaisuuden Somppi näkee valoisana, mutta tiedottamiseen kannattaisi valtakunnallisesti ja alueellisesti panostaa.
–Tarvitaan lisää konkreettista tietoa perhekodeista ja niiden toiminnasta kuntien työntekijöille ja perhehoitoa harkitseville ikäihmisille.
Hynttyyt yhteen ja hyvä strategia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tilaston mukaan toimeksiantosuhteisia perhekoteja oli viime vuonna Suomessa 300. Näistä Pirkanmaalla on 38. Eniten pitkäkestoisia eli ympärivuorokautisia perhehoitopaikkoja oli Pohjois-Karjalan alueella.
Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen kertoo, että alueiden välillä on selkeitä eroja siinä, millaista perhehoitoa on tarjolla.
Kuukkanen ottaa esimerkiksi Eksoten alueen eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin. Siellä on paljon kiertäviä perhehoitajia eli perhehoitajat menevät ikäihmisen kotiin. Tällöin puhutaan osavuorokautisesta perhehoidosta.
Kuukkasen mukaan sellaiset alueet Suomessa, joissa kunnat ovat lyöttäytyneet yhteen ja järjestävät perhehoitoa alueellisesti, näkyvät positiivisesti tilastoissa.
–Maakuntien tilanteita on vaikea vertailla keskenään, mutta jos ajatellaan pitkäkestoista perhehoitoa niin Siun sote eli Pohjois-Karjalan alue on siinä muita edellä.
Kuukkanen painottaa, että perhehoidon palveluiden käynnistäminen ja lisääminen onnistuu toimimalla suunnitelmallisesti.
–Strategiaan liittyy myös se, että tarjotaan hyvät mahdollisuudet ryhtyä perhehoitajaksi. Tehtävään tulee olla turvallista ryhtyä.
Perhehoitajan tehtävistä kiinnostuneille järjestetään lakisääteinen valmennus. Valmennuksesta vastaavat kunnat. Perhehoitoliitto kouluttaa valmennusryhmien vetäjät ja vastaa valmennusmateriaaleista. Palvelun luominen on pitkä prosessi, mutta se kannattaa.
–Ikäihmiselle perhehoito tarjoaa turvallisuutta ja perhehoitajille mahdollisuuden työllistyä. Lisäksi toimeksiantosuhteinen perhehoito hillitsee julkisten menojen kasvua.
Raha puhuu vai puhuuko?
Perhekoti Kalliokosken Ari Kalliokosken mukaan suuremmat palkkiot olisivat paikallaan, mutta euronkuvat silmissä hommaan ei voi ryhtyä. Samaa mieltä ollaan myös Perheliitossa.
–Perhehoitajuudesta on saatava elanto. Perhehoitajan toimeentulo myös muuttuvissa perhehoitotilanteissa on elintärkeää, jotta tehtävään on mahdollista ja turvallista ryhtyä.
Perhehoidon minimihoitopalkkiot määritellään perhehoitolaissa ja ne vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Vuosittaiset indeksikorotukset tehdään kalenterivuosittain. Hoitopalkkion tulee vastata henkilön hoidettavuutta. Kunnat voivat myös maksaa vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetään, että palkkioiden suuruudella on oma vaikutuksensa perhekotitoiminnan houkuttelevuudelle. Mikäli palkkiomääriä halutaan huomattavasti kasvattaa, se vaatisi lainsäädännön muutosta.
Muokattu 27.10. klo 10:31: Juttuun päivitetty Perhehoitoliiton oikea kirjoitusmuoto.
Miltä kuulostaa vanhusten perhehoito? Voit keskustella aiheesta 28.10. klo 23 asti.