Vuonna 1998 perustettu nuortenlehti Demi tuli tiensä päähän viime keväänä. Asia pantiin merkille myös Kansalliskirjastossa. Lehden keskustelupalsta oli tullut vuosien mittaa tunnetuksi paikkana, jossa lukijat ja keskustelijat eli demittäjät kirjoittivat avoimesti, nimettömästi, mielessään olevista asioista.
– Kuulimme, että keskustelupalsta on poistumassa verkosta, joten otimme sen talteen. Keskustelut kuvaavat tyttöjen ja naisten maailmaa omintakeisella tavalla. Sivustosta on tehty tutkimuksia jo sen olemassa olon aikana, kertoo Kansalliskirjaston palvelupäällikkö Aija Vahtola.
Aiheesta on kirjoittanut myös Tivi.
Demin entinen päätoimittaja Päivi Lehtomurto ilahtuu kuullessaan, että keskustelupalsta on nyt Kansalliskirjaston kokoelmissa pysyvästi.
– Demi.fi oli tosi ainutlaatuinen yhteisö nuorille, erityisesti tytöille ja sukupuolivähemmistöille. On tärkeää tallentaa nuorten arkea ja ajatuksia maailmasta. Varsinkin, kun monien somekanavien sisältö on nykyään katoavaa, hän huomauttaa.
Tekijöiden näkökulmasta Demi.fi oli ihana, Lehtomurto muistelee.
– Fanitimme demittäjiä. Siellä käytiin aktiivista ja monipuolista keskustelua. Anonyymi keskustelu mahdollisti sen, että puhuttiin asioista, joista ei muissa somekanavissa ehkä omalla naamalla kehdattu puhua. Paljon puhuttiin terveydestä, koulusta, kaveri- ja perhesuhteista. Huumoria oli paljon mukana. Palstalle tultiin, kun oli tylsää. Siellä tiesi, että saa juttuseuraa, Lehtomurto kuvailee.
Kansalliskirjasto tallettaa kulttuuriamme
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrittää, että Kansalliskirjaston tehtävä on tallentaa kotimainen julkaisutuotanto. Verkkoaineistojen osalta se tarkoittaa edustavaa ja monipuolista otosta ja käsittää verkkosivustot, sosiaalisen median sisältöjä, kuten myös e-kirjat ja e-musiikin.
Kansalliskirjaston laajin verkkokeräys on vuosittain tehtävä Suomi-keräys. Siinä pyritään poimimaan talteen sisältöä Suomen kaikilta .fi- ja Ahvenanmaan .ax-päätteisiltä sivustoilta.
Lisäksi Kansalliskirjasto tallentaa teemakeräyksillä esimerkiksi vaaleihin liittyviä sivustoja. Parhaillaan on käynnissä koronapandemiaan liittyvä keräys. Uutissisältöjä kirjasto kerää jatkuvasti.
Myös sosiaalisen median sisältöjä tallennetaan Kansalliskirjaston kokoelmaan. Esimerkiksi Twitterissä on 2 300 julkista tiliä, joita tallennetaan.
Keräysten keskiössä ovat aihepiirit. Kansalliskirjastolle voi myös tehdä ehdotuksia, mihin aihepiireihin liittyviä sisältöjä kannattaisi tallentaa.
– Tulevaisuudessa, ja jo nyt, on mietittävä, saammeko kaiken olennaisen talteen, kun tietomäärät ovat valtavia, Vahtola sanoo.
Kansalliskirjaston ylläpitämään verkkoarkistoon on tallennettu 2 764 500 500 tiedostoa.