Yli puolta Afganistanin väestöstä uhkaa akuutti nälänhätä talven aikana, selviää YK:n alaisten elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailman ruokaohjelman (WFP) maanantaina julkaistusta raportista.
Syynä Afganistanin huonoon tilanteeseen ovat kuivuus, konfliktit, koronavirus ja maan talouden kriisi.
– Meidän tulee toimia nopeasti ja tehokkaasti parantaaksemme toimituksiamme Afganistanissa ennen talven tuloa, joka tulee vaikeuttamaan pääsyä suureen osaan maata. Muuten miljoonat maanviljelijät, naiset, lapset ja vanhukset tulevat näkemään nälkää jäätävän talven keskellä. On kyse elämästä tai kuolemasta, sanoo FAO:n pääjohtaja Qu Dongyu järjestöjen tiedotteessa.
YK:n viisiportaisella IPC-ruokaturva-asteikolla puolet afganistanilaisista on joko kolmannella tai neljännellä portaalla, jotka on nimetty kriisi- ja hätätiloiksi. Viides ja viimeinen porras on nimetty katastrofiksi.
– Emme voi vain seurata sivusta, kun humanitaarinen katastrofi aukeaa edessämme, Qu Dongyu sanoo.
"Nälkä kasvaa ja lapsia kuolee"
YK on tehnyt IPC-analyysejä Afganistanista kymmenen vuoden ajan, eikä tilanne ole vielä koskaan tuona aikana ollut näin huono. Maailmanlaajuisesti Afganistan on kärkipäässä, mitä tulee nälästä kärsivien ihmisten määrään.
– Nälkä kasvaa ja lapsia kuolee. Emme voi ruokkia ihmisiä lupauksilla. Rahoituslupaukset täytyy saada muutettua rahaksi ja kansainvälisen yhteisön tulee kohdata tämä kriisi yhdessä, ennen kuin se karkaa täysin käsistämme, sanoo WFP:n pääjohtaja David Beasley.
Raportin mukaan 3,2 milljoonaa alle viisivuotiasta lasta on vaarassa joutua aliravituiksi vuoden loppuun mennessä.
– Afganistanissa on nyt meneillään yksi pahimmista humanitaarisista kriiseistä maailmassa, ellei jopa pahin. Ruokaturva on lähes täysin romahtanut, Beasley sanoo.
Yhdellä sairaanhoitajalla yli 20 vauvaa hoidettavana
Uutistoimisto Reuters vieraili tiistaina Kabulin suurimmassa lastensairaalassa, jossa ylityöllistetty lääkintähenkilöstö taistelee nopeasti hupenevien lääkevarastojen keskellä pitääkseen lapset hengissä. Yksittäiseen lämmitettyyn vauvasänkyyn laitetaan kaksi vauvaa ja yhteen keskoskaappiin kolme.
Sairaalan henkilökunta on vähentynyt huomattavasti Talibanin kaapattua vallan ja nyt sairaanhoitajat, joilla aiemmin oli kolme-neljä vauvaa hoidettavana, hoitavat jopa yli kahtakymmentä.
– Sanomme toisillemme, että meidän on vain tehtävä tätä työtä. Jos emme tee, nämä ongelmat kasvavat entisestään, ja se on tappio meille, yhteiskunnallemme ja maallemme, tohtori Saifullah Abassin kertoi Reutersille.
Vaikka sairaalat eivät enää täyty ampumahaavoista kärsivistä, ovat ne nyt ongelmissa talouskriisin vuoksi. Kun Maailmanpankin hallinnoiman Afganistanin terveydenhuoltoa rahoittaneen Sehatmandi-projektin rahahanat suljettiin elokuun lopulla, jätti se yli 2000 terveyskeskusta vaille rahoitusta.
Tämän myötä rahaa ei ole ollut ostaa tarvikkeita tai maksaa palkkoja työntekijöille. Myöskään Kabulin Indira Gandhi -lastensairaalassa palkkoja ei ole maksettu kuukausiin.
– Ennen kaikkea pyydämme hallitukseltamme, että saisimme lisää työntekijöitä. Muutosten myötä suurin osa kollegoistamme lähti maasta, sanoi hoitajien esihenkilö Marwa Reutersille.
Sairaalan apulaisjohtaja Mohammad Latif Baher sanoo UNICEFin tarjonneen hieman apua, mutta lisää apua tarvtaan, jotta saataisiin lisää lääkkeita ja muita tarvikkeita aliravittujen lasten hoitamiseksi.
– He (kansainväliset järjestöt) ovat luvanneet lisää apua. Toivottavasti he pitävät lupauksensa, Baher sanoo.