Päijät-Hämeen käräjäoikeus pohtii parhaillaan, onko sahateollisuudessa aiemmin toiminut liikemies, teollisuusneuvos Keijo Kopra verorikollinen vai ei. Syyttäjä vaatii törkeästä veropetoksesta ehdotonta vankeutta. Puolustus kiistää syytteet täysin.
Tunnettu liikemies Antti Lagerroos sai vuoden ehdollisen vankeustuomion törkeästä veropetoksesta Helsingin käräjillä 21. lokakuuta. Lagerroos on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon, joten asia käsitellään todennäköisesti vielä korkeimmissa oikeusasteissa.
Molemmissa tapauksissa on kyse ulkomaisista rahatileistä, tosin Kopran syytteessä on mukana myös toinen kotimainen linja. Kopra ja Lagerroos ovat esimerkkejä tapauksista, joita Suomen käräjäoikeudet nyt pähkäilevät.
Suomen valtion kannalta ulkomailla piileskelevät tilit tarkoittavat rahanmenoa. Verohallinnon selvityksen mukaan Suomi menettää mahdollisesti satoja miljoonia veroeuroja verokeitaiden vuoksi.
Lakiesitys sai veronkiertäjät paljastamaan tilitietojaan
Verottaja alkoi saada yhä paremmin tietoja suomalaisten ulkomaisista tileistä kolmea kautta.
2010-luvulla kansainvälinen paine sai useat valtiot, muun muassa Sveitsin, avaamaan pankkisalaisuuttaan verottajien hyväksi.
Lisäksi erilaiset dokumenttivuodot, kuten Panaman paperit, Paratiisin paperit ja viimeisimpänä Pandoran paperit paljastivat myös suomalaisten veroparatiisitilejä.
Juha Sipilän hallituksen kaavailema tehokkaan katumisen armahduslaki sai jotkut suomalaiset esille ennenaikaisesti. Lain ajatuksena oli, että vapaaehtoisesti itsensä ilmiantaneet veronkiertäjät selviäisivät vain veronkorotuksilla eikä heitä vietäisi käräjille. Hallitus kuitenkin perui kohua aikaan saaneen lakiesityksensä.
Jo pelkkä esitys sai kuitenkin useat ulkomailla tilejään pitäneet paljastamaan tilitietojaan. Myös teollisuusneuvos Keijo Kopra myönsi Päijät-Hämeen käräjillä, että lakiehdotus sai hänet kertomaan verottajalle tilitietojaan.
Lue lisää: Verokatujien ikävä yllätys: lähes kolmekymmentä joutuu poliisitutkintaan (2016)
Ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi Verohallinnosta kertoo, että "katujia" on verohallinnon tiedossa muutamia satoja. Rikosilmoituksia tapauksista on tehty useita kymmeniä.
Kansainvälisten finanssitietojen kautta nousee verottajan valvontaan 800–1000 henkilöä vuosittain. Tapauksista on tehty useita kymmeniä rikosilmoituksia joka vuosi.
Veronkorotus tai tuomio
Jos henkilö jää kiinni ulkomaisista tuloista, joista ei ole maksettu asiallisesti veroja, seuraukset voivat olla joko veronkorotus tai käräjät. Rangaistustyylisen veronkorotuksen määrää verottaja. Veronkiertäjälle tämä on se helpompi tie.
Veronkorotuksen jälkeen henkilö ei voi enää joutua samasta asiasta käräjille. Suomalaisessa oikeudessa on "ne bis in idem" -käytäntö, eli samasta asiasta ei voi saada kahta rangaistusta, ja veronkorotus lasketaan rangaistukseksi.
Käräjille joutuminen on kovempi tie. Tuomio tavallisestakin veropetoksesta on sakkoja tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Törkeästä veropetoksesta tulee aina linnatuomio. Vaihteluväli on neljästä kuukaudesta neljän vuoteen.
Lagerroosin tapauksessa tuomio oli vuosi vankeutta ehdollisena. Kopralle erikoissyyttäjä Riitta Partia vaatii ehdotonta vankeustuomiota.
Johtaja Marko Myllyniemi Verohallinnosta ei pysty kertomaan, kuinka moni verovälttelijä saa veronkorotuksen ja kuinka moni päätyy käräjille. Tilastoja ei ole.
Rahojen piilottaminen ulkomaille on muuttunut entistä riskialttiimmaksi. Varsinaisia katujia tulee verohallinnon tietoon enää vähän, mutta pankkien uuden avoimuuden kautta veronkiertäjiä paljastuu niin paljon, että suomalaisilla käräjäoikeuksilla riittää töitä.
Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.