Talouden tunnuslukuihin on Konnevedelle paneuduttu lokakuun loppupäivinä valtionvarainministeriön virkamiesten johdolla. Kunta joutui syyskuussa kriisikunta-arviointiin. Arviointimenettelyssä tarkoituksena on varmistaa, että kunta selviää lakisääteisistä tehtävistään.
Kunnanjohtaja Mika Pasanen ei ole tilanteesta huolissaan. Eniten taloutta hänen mukaansa rasittaa kunnan niskaan kaatunut valokuituverkkoyhtiön neljän miljoonan euron takausvastuu.
– Se on onneksi kertaluontoinen kulu, joka ei rasita meitä joka vuosi. Hyvää on myös se, että emme ole joutuneet realisoimaan omaisuutta. Vain rahastoja ja nekin hyvällä voitolla, sanoo Pasanen.
Muutamia vuosia sitten kunta rakensi lähes 13 miljoona euroa maksaneen koulun. Kaikkiaan kunnalla on velkaa yli 20 miljoonaa euroa – noin 9000 euroa asukasta kohden, mikä on neljänneksi eniten koko maassa. Kunnanjohtajan mukaan velka kuitenkin lyhenee ripeästi: reilun kahden miljoonan euron vuotuista tahtia.
Pasasen mukaan taloutta on silti hoidettu hyvin. Tasapainotusohjelma on tehty ja sen mukaan valtuustokauden lopulla vuonna 2025 ylijäämää pitäisi olla kaksi miljoonaa euroa.
– Meillä on kustannustehokkaasti järjestetyt sote-palvelut ja kun siirrymme hyvinvointialueelle, valtionosuudet nostavat kuntatalouden plussan puolella. Vuonna 2025 olemme vahvan talouden kunta.
Pasanen kertoo, että jatkossa esimerkiksi päivähoidon henkilöstö keskitetään uuteen 54-paikkaiseen päiväkotiin, jonka peruskivi muurataan lähiviikkoina.
– Parhaillaan on käynnissä myös ruokapalvelun ja siivouksen rakenteiden ja toimintamallien uudistaminen. Näistä molemmista odotetaan satojen tuhansien vuotuisia kustannussäästöjä, sanoo Pasanen.