Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Hakametsän liigaottelut ovat pian historiaa Tampereella – Suomen ensimmäisessä jäähallissa on koettu iloa, jännitystä ja pettymyksiäkin

Tampereen Hakametsän jäähallissa pelataan perjantaina viimeinen SM-liigan paikallispeli. Kokonaan liigaottelut siirtyvät uudelle Tampereen areenalle joulukuun alussa.

Hannu "inkkari" Yli-Sarkin, joka ollut 40 vuotta  järkkärinä, seisoo kaukalon edessä.
Hannu Ylisarkki tunnetaan Hakametsän hallissa Inkkarina. Vuosikymmenien työura järjestysmiehenä on tehnyt paikasta hänelle kuin kodin. Kuva: Marjut Suomi / Yle
  • Katri Tapola

Ilveksen ja Tapparan kannustushuudot vaikenevat pian Hakametsän hallissa, jonka lehtereillä ja käytävillä ne ovat kaikuneet 56 vuotta. Uudella Tampereen Kannen areenalla kiekko tippuu jäähän 3. joulukuuta.

Hakametsää hyvästellään nyt peli peliltä, ja osa tekee sen hyvinkin tunteikkaasti. Käytävillä, jäällä ja pukuhuoneissa työskentelee ihmisiä, joille halli on ollut rakas paikka omista junnuvuosista asti.

Ilves ja Tappara kohtasivat Hakametsän jäähallissa ensimmäisen kerran 1965. Arkistovideo

Järjestysmies Hannu “Inkkari” Ylisarkki kiskoo järkkäriliivin tottuneesti päälle. Jääkiekko houkutteli hänet halliin 50 vuotta sitten, ja sen jälkeen hän on tehnyt kaikkea järjestysmiehen työstä vaihtoaitioiden pesemiseen. Hakametsä on Inkkarille kotiakin tärkeämpi paikka. Kaverit naljailevat hänen olevan todellinen asuntosäästäjä, kun viettää enimmän aikansa hallilla.

Raipen paidan jäädytys jäi mieleen

Vuosikymmenien aikana hallin ihmisistä on tullut tärkeimpiä. Ykkönen Ylisarkille on Raimo Helminen ja kakkonen Risto “Parru” Siltanen. Tähtihetkensä Hakametsässä hän muistaa lopun elämäänsä.

– Kun Raipen paita nostettiin kattoon ja sain kantaa pokaalin jään yli koppiin, se oli hieno tapahtuma. Tätä paikkaa tulee todella kova ikävä. Tämä on hieno paikka, ja tässä olisi ollut kiva jatkaa.

Hallimestari Jarmo Nurminen
Hallimestari Jarmo Nurmisella työt kyllä hallissa jatkuvat Ilveksen ja Tapparan SM-liiga joukkueiden muuton jälkeen, mutta juuri liigapelien tunnelmaa hän jää varmasti kaipaamaan. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Jarmo Nurmiselle Hakametsän halli on ollut työpaikka vuodesta 1989, hallimestarina hän on ollut nyt 10 vuotta.

– Tämä on minulle kuin toinen koti. Olen pelaillut täällä juniorivuosista vanhemmalle iälle. Nykyään käyn täällä töiden lisäksi vapaa-ajalla pelejä katsomassa.

Eniten Nurminen uskoo jäävänsä kaipaamaan liigapelejä ja muita tapahtumia. Hakametsässä on erityinen henki käyttäjien ja työntekijöiden kesken.

– Muistoja on paljon, päällimmäisenä varmasti MM-kisat. Kyllä täältä lähtö jättää tyhjiön. Tietysti toivon, että porukka löytää uudelle areenalle.

Tanssiryhmä uudistaa esitystään areenaa varten

Tapparan tanssiryhmän Sparkling Starsin Alisa Karjalaisen ja Veronika Virran työurat Hakametsässä kalpenevat vuosikymmeniä hallissa viihtyneille. Alisa on tanssinut kuusi kautta, Veronika 11, mutta kaipuu kotihalliin tulee varmasti olemaan kova.

– Olemme kokeneet täällä paljon – iloa, jännitystä ja pettymyksiäkin, listaa Karjalainen.

– Onhan Hakametsän jättäminen haikeaa, mutta kyllä me innolla odotamme uutta, sanoo Virta.

Tapparan Sparkling Starsin, johtaja-cheerleaderi Alisa Karjalainen ja Veronika Virta 
Alisa Karjalainen ja Veronika Virta Tapparan Sparkling Stars -tanssiryhmästä muistavat mestaruusvuosien juhlahumun parhaina hetkinä Hakametsässä. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Erityisen tärkeitä muistoja tanssijoille ovat Tapparan Suomen mestaruudet ja niihin liittyvä juhlahumu. He toivovat kannattajien seuraavan joukkuetta uuteen halliin.

– Meidänkin on pitänyt valmistautua muutokseen jo pidemmän aikaa. Tarvitsemme uusia jäseniä joukkueeseen ja uusia elementtejä esityksiin.

Restelin asiakaspalvelupäällikkö Jari Suhonen myymässä juomia
Jari Suhonen on ehtinyt parinkymmenen vuoden aikana myymään erätauoilla paljon purtavaa. Hänelle Hakametsä on pyhättö, jonka historiallinen menetys on suuri. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Restelin asiakkuuspäällikkö Jari Suhonen on tarjoillut 21 voden ajan popcorneja, lihiksiä ja makkaroita Hakametsässä. Väki on hallissa hyväntuulista, ehkä juuri sitä Suhonen jää kaipaamaan.

– Minulle tämä on yhden polun loppu, vaikka liigapelit tietysti jatkuvat. Hakametsä on aina ollut pyhättö, ja sen menestyshistoria on kieltämättä aika suuri.

Suhoselle tärkeitä hetkiä ovat ollut suuret tapahtumat, esimerkiksi jääkiekon ja karaten MM-kisat.

– Mutta huippuhyvä fiilis oli keväällä 2016, kun Ilves ja Tappara pelasivat täällä yhteensä seitsemän playoff-peliä.

Veli Valkama tiskin takana Hakametsän jäähallissa
Turvallisuuspäällikkö Veli Valkama iloitsee siitä, että tutusta työporukasta suurin osa seuraa mukana uudelle areenalle. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Hakametsän palvelut Oy:n turvallisuuspäällikkö Veli Valkamalla on tuhannen pelin historia hallissa.

– Kun kausi alkaa, meistä moni sanoo, että muutetaan kotiin. Keltinkatu 2 on meille kaikille toinen koti.

Muistoja on vaikka kuinka paljon, yhtenä niistä Valkama nostaa äärimmäisen pitkät playoff-pelit.

– Jos en ihan väärin muista, vuonna 2015 pelattiin Ilves–HIFK-peliä seitsemänteen erään asti. Eli siinä pelattiin tavallaan yli kaksi peliä yhteen kyytiin.

Valkaman mukaan Hakametsä on hyvä vuoden 1965 jäähalli, mutta ei täytä enää tämän ajan vaatimuksia. On selvää, että uusi halli tarvitaan. Hakametsän erityistä fiilistä tulee kuitenkin ikävä.

– Olen juossut täällä nassikkana 1960-luvulla käytävillä tupakansavussa, ja töissäkin olen ollut vuodesta 1988. Että kyllä kotosalle varmasti kaipaan.

Lue myös:

Suomen ensimmäinen jäähalli täyttää 50 vuotta – "Hakamettä" on monelle kiekkoilijalle toinen koti

Hakametsän legendaarisen jäähallin tulevaisuus paljastettiin Tampereella – ympärille rakentuu massiivinen urheilun, opiskelun, yrittämisen ja asumisen alue

Uros-yhtiö sai potkut Tampereen areenalta, toimitusjohtaja: "Meidän yhteinen tarinamme on nyt ohi"

Tappara ja Ilves aloittavat lipunmyynnin uudelle areenalle maanantaina – joukkueet jakavat avauspelien lipputulot historiallisesti keskenään