Saamen kieliä opiskellaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kymmenessä vuodessa opiskelijoiden määrä on kasvanut yli kahdellasadalla peruskoulun ja lukion oppilaalla. Yhteensä saamea opiskeli viime vuonna 710 oppilasta, eli kasvua on 35 prosenttia.
Suomessa puhuttavista saamen kielistä pohjoissaame on uhanalainen, mutta inarin- ja koltansaame ovat jopa häviämisvaarassa. Tämän takia saamen kieliä puhuvien määrän kasvu on entistä suurempi ilon aihe saamelaisyhteisössä.
– Oppilasmäärä on kasvanut hitaasti mutta varmasti ja se on jo 1970-luvulla aloitetun pitkäjänteisen työn ansiota, kertoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.
Esimerkiksi Rovaniemellä oppilasmäärät ovat kasvaneet yli 60 prosentilla viime vuodesta. Ylikylän koululla 1–2-luokkalaisille lähituntia pitää saamen kielen tuntiopettaja Sari Niemelä. Hän on iloinen oppilasmäärän lisääntymisestä.
– Kun opiskelee jotain kieltä niin se ei ole pelkästään se kieli vaan siinä samassa oppii myös kulttuuria ja sitä olemisen tapaa. Ihanaa saada lisää kulttuurin jatkajia, Niemelä kertoo.
Katso, millaista on saamen oppitunnilla.
Etäyhteydet lisäävät suosiota
Saamelaisia asuu eniten Inarissa, Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Suurten keskittymien lisäksi saamelaisia asuu 240 muulla paikkakunnalla, mikä vaikeuttaa opetuksen järjestämistä kotiseutualueen ulkopuolella, sillä oppilasmäärät ovat pienet ja rahoituksen järjestäminen on vaikeaa.
Vuonna 2018 käynnistynyt saamen kielten etäopetuksen pilottihanke on helpottanut saamen kielten opiskelun saavutettavuutta.
– Kun on opetusta, on myös oppilaita. Hankkeen oppilasmäärät ovat kasvaneet joka vuosi 20–30 oppilaalla. Tiedon tavoittaminen ottaa aikansa, sillä vanhemmat ovat tottuneet siihen, ettei opetusta ole saatavilla, Aikio-Puoskari kertoo.
Etähankkeen myötä vanhemmat ovat olleet riemuissaan lastensa puolesta. Myöskään opettajapula ei näy hankkeessa, koska opetus ei ole sidottu paikkaan.
– Opettajat ovat pitäneet tunteja muun muassa Tukholmasta, Kolumbiasta ja Marokosta käsin. Ainoastaan etähankkeen avulla tällainen on mahdollista, Aikio-Puoskari iloitsee.
Intoa saamen kielten opiskeluun on lisännyt myös se, että kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä voi opiskella yliopistossa. Tämä avaa työmahdollisuuksia, sillä esimerkiksi pohjoissaamea puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa.
Saamen kielet näkyvät nykyään enemmän myös nuorten käyttämissä medioissa ja erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Nuoret ovat paljon tietoisempia oikeuksistaan ja vanhemmat ovat suuressa roolissa innostaessaan lapsiaan kielen pariin. Saamelaisilla vaikuttajilla ja aktivisteilla on tässä suuri rooli.
Monet opiskelevat kieltä koulupäivän jälkeen
Laki velvoittaa järjestämään opetuksen saamen kielellä ainoastaan saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella toimivilla koulutuksen järjestäjillä ei ole velvoitetta järjestää saamen kielen eikä saamenkielistä opetusta.
Saamenkielistä perusopetusta tarjotaan kotiseutualueen ulkopuolella Helsingin Pasilassa, mutta opetusta suunnitellaan myös Ouluun ja Rovaniemelle.
Saamen kielet eivät kuulu opetussuunnitelmaan. Opetus on vapaaehtoista ja se järjestetään perusopetusta täydentävänä opetuksena.
– Tällä hetkellä saamen kieli ei ole kotiseutualueen ulkopuolella oikea oppiaine, mutta siihen koko ajan pyritään. Aiemmat ministerit eivät tarttuneet tähän asiaan, mutta Li Anderssonin aikana tuuli on kääntynyt. Meillä on erittäin hyvä yhteys opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja meitä kuunnellaan, Aikio-Puoskari kiittelee.
Tällä hetkellä esimerkiksi Rovaniemellä pohjoissaamen opetus järjestetään täydentävänä opetuksena valtiontuen turvin ja loput kaupunki kustantaa omasta pussistaan. Opetus järjestetään varsinaisen koulupäivän jälkeen. Vanhempien mielestä tämä antaa lapselle viestin, että saamen kieli ei ole oikea oppiaine.
– Meillä on aito halu järjestää, tukea ja kehittää saamen kielten opetusta Rovaniemellä. Olemme järjestäneet esimerkiksi koulukuljetuksen pohjoissaamen oppilaille, jotka joutuvat käymään tunneilla koulupäivän jälkeen. Kehittämistyötä jatketaan, toteaa opetuspäällikkö Jussi Kainulainen.
Opetuksen vaikeasta saatavuudesta johtuen saamea äidinkielenään puhuvat, kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset ja nuoret ovat usein jääneet luku- ja kirjoitustaidottomiksi omassa äidinkielessään.
Saamen kieli on elintärkeä saamelaiselle kulttuurille
Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari on tehnyt pitkän uran saamen kielten aseman parantamisen parissa. Kielen ylläpitämisellä ja kehittämisellä on suuri merkitys ja kieli onkin saamelaisen kulttuurin ydintä.
– Ei ole pelkästään kyse ilmaisumuodoista, sanoista tai lauserakenteista vaan oman kulttuurin tavasta nähdä ja ymmärtää maailmaa, Aikio-Puoskari hoksauttaa.
Saamen kieliin on sitoutunut paljon tietoa. Esimerkiksi luontoon ja arktisiin olosuhteisiin liittyvä sanasto, ilmaisut ja niihin liittyvä perinnetieto voisi Aikio-Puoskarin mukaan hyödyttää nykyistä paljon enemmän ilmasto- ja ympäristökriiseissä elävää maailmaa. Esimerkiksi poronhoitoon liittyvää kieltä ja perinteistä tietoa on tutkittu tästä näkökulmasta.
– Kieli on meidän yhteinen ylisukupolvinen kirjasto. Ja jos se menetetään niin silloin on menetetty ihan liikaa.
30.11. klo 14.34 Korjattu kohtaa, jossa saamen kielen perusopetus ja saamen kielen opetus sekoittuivat keskenään.
1.11. klo 10.35 Korjattu faktalaatikkoa. Saamelaisia asuu yli 60 prosenttia kotiseutualueen ulkopuolella.
Lue myös:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 30.10. kello 23 saakka.