Pitkin syksyä sudet ovat tappaneet eläimiä ympäri Suomen. Harvassa paikassa tilanne on kuitenkaan yhtä paha kuin Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla.
Siikalatvan kuntalaisten allekirjoittama adressi lähetettiin eilen oikeuskanslerille Helsinkiin asti. Asialle täytyy tehdä jotain, ja nopeasti, kirjelmässä sanotaan.
Luonnonvarakeskuksen mukaan susikanta on kasvanut viime vuodesta. Tieto ei jää pelkästään tilastoksi, sillä susien aiheuttamat vahingot ovat myös moninkertaistuneet.
Myös muualla susia on nähty enemmän: tänä vuonna Lapissa on tehty susihavaintoja elokuun alun ja lokakuun puolivälin aikana yhteensä 44. Viime vuonna vastaavana aikana havaintoja tehtiin yhteensä kuusi.
Myös susien suuhun joutuneiden koirien määrä on kasvanut. Riistavahinkorekisteristä selviää, että korvattuja vahinkotapauksia oli viime vuonna peräti 55, mikä on enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Yli tuhat allekirjoitusta turvallisuuden puolesta
Oikeuskanslerille lähetetyn adressin kirjoittanut Siikalatvan kunnanvaltuutettu Alpo Konola kertoo, että jos kirje ei johda ratkaisuun, hän alkaa menettää uskonsa oikeusvaltioon.
– Täällä juoksee susia pitkin teitä ja pihapiirejä. Meiltä puuttuu turva harjoittaa turvallisesti perinteisiä elinkeinoja, kuten maataloutta.
Konola ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Siikalatvan lähistöllä adressi keräsi muutamassa viikossa yli tuhat allekirjoitusta. 1 140 nimeä kantavassa vetoomuksessa kuntalaiset pyytävät, että lasten turvallisuus taattaisiin, susikantaa harvennettaisiin ja susille menetetystä karjasta saataisiin kunnon korvaukset.
Susien tuomat ongelmat näkyvät tällä hetkellä lähinnä maatalousyrittäjien arjessa. Esimerkiksi Aapeli Kokkonen menetti susille yli 30 vasikkaa viime kesän aikana (Siikajokilaakso). Aiemmin sudet verottivat Kokkosen karjaa viimeksi kymmenen vuotta sitten.
– En enää uskalla ulkoiluttaa elukoita susien takia. On eläimelle suurempi kärsimys pelätä sutta kuin olla turvallisesti navetassa, Kokkonen kertoo.
Susivahinkojen takia hän kertoo menettäneensä noin 1 500 euroa eläintä kohti, siis noin 48 000 euroa. Varotoimista huolimatta vasikoita menetettiin susille pitkin syksyä, eikä tilanne tunnu olevan parempaan päin.
– Sudet ovat aiheuttaneet vihaa ja surua sekä pettymystä yhteiskuntaa kohtaan. Mutta suurin pelko on, että entäs sitten lapset. Lapsi voi olla helpompi saalis kuin vasikka.
Kunta jakoi lapsille kilikellot
Koko Siikalatvan kunta tuntuu olevan huolissaan lasten kohtalosta. Susi ei ole kuolettavasti hyökännyt ihmisen kimppuun 1800-luvun loppupuolen jälkeen. Silti kouluikäisille lapsille on Siikalatvan kunnassa jaettu kelloja, joilla karkottaa susia niiden lähestyessä. Keino ei kuitenkaan realistisesti kenenkään mielestä riitä.
– Minun kolme lapsenlastani kulkevat normaalisti kouluun linja-autolla, jonka pysäkille on puoli kilometriä matkaa. Emme enää pitkään aikaan ole uskaltaneet päästää heitä yksin, vaan aina on aikuinen mukana, kunnanvaltuutettu Alpo Konola kertoo.
Myös muut kuntalaiset ovat joutuneet tekemään muutoksia arkeensa susien pelossa. Piia Oja kertoo järjestäneensä lapselleen kuljetuksen kouluun suoraan kotipihasta sen jälkeen, kun perheen naapurin pihan lampaiden kimppuun hyökättiin. Petoaitakaan ei pidätellyt susia (Siikajokilaakso).
– Onko se pienen lapsen hengen hinta, ennen kuin tähän asiaan puututaan, Oja miettii.
Siikalatvan susihavainnoille on myös oma Facebook-ryhmä, jolla on yli 1 200 jäsentä. Ryhmän ylläpitäjä Jenna Ahrens perusti sivun, jotta kuntalaiset saisivat tiedon liikkuvista susista mahdollisimman nopeasti.
– Sain itse kuulla vasta päivää myöhemmin, että omien hevosteni lähellä oli liikkunut susia. Halusin, että havainnot tulisivat tietoon nopeammin.
Ahrensin mukaan ryhmään tulee susihavaintoja etenkin talvisin. Tälläkin viikolla havaintoja on ollut useampia.
Yhä enemmän susihavaintoja
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola toteaa, että Siikalatvan susikannat ovat hienoisesti kasvamaan päin. Susikantojen laskenta tapahtuu seuraavan kerran maaliskuussa.
Kojola ei ota kantaa siihen, onko Siikalatvalla liikaa susia. Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi-sivusto kertoo, että Siikalatvalla susihavaintoja on tehty syksyn aikana enemmän kuin muualla Suomessa. Susien reviirin raja näkyy myös menevän juuri samalta alueelta.
Karjaansa menettänyt Aapeli Kokkonen kertoo, että Siikalatvan alueella ei ole enää montaa suden suojelijaa, vaan kanta on yksiselitteinen: sudet tulisi saada pois ihmisten alueilta.
– Minunkin kantani oli vielä vuosi sitten hyvin neutraali. Mutta enää me emme oikein mahdu samalle reviirille, Kokkonen toteaa.
Samoilla linjoilla on kunnanvaltuutettu Alpo Konola. Hän toivoisi, että susiongelmaan puututtaisiin konkreettisesti kaatolupien avulla.
– Siten saataisiin susi aremmaksi, jotta se lähtisi vähän kauemmaksi.
Konola toivoisi, että myös valtaa pitävät heräisivät Siikalatvan hätään. Hän kokee, että esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen arviot susien määrästä Siikalatvan alueella eivät vastaa todellisuutta. Alueella on arvioitu olevan muutama susilauma, mutta pelkästään syötyjen karjaeläinten perusteella Konola uskoo susia olevan enemmän.
– Kismittää, että ei uskota sitä, mikä on totuus täällä kentällä.
Mitä mieltä olet susien aiheuttamista vahingoista? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 30. lokakuuta kello 23:een asti.
Juttua päivitetty 30.10. kello 7:56. Korjattu yksittäinen nimivirhe, jossa Konola oli lipsahtanut Kokkoseksi.