Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Maksaisitko ruuasta enemmän, jos se parantaisi eläinten oloja? Uusi merkintä kertoisi eläinten hyvinvoinnista

Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus laativat ehdotuksen eläinten hyvinvointimerkinnästä. Se kertoisi eläinten terveydestä, käsittelystä ja mahdollisuudesta liikkua.

Ulkokanalan sisätilat Laitilassa.
Merkintää voisivat käyttää esimerkiksi liha- ja maitoyritykset sekä munanpakkaamot. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Greta Virranniemi

Uusi ruokatuotteiden merkintä kertoisi eläinten hyvinvoinnista ja ruuan tuotantotavoista. Ehdotuksen ovat kehittäneet Luonnonvarakeskus (Luke) ja Pellervon taloustutkimus (PTT).

Merkinnässä hyvinvointi tarkoittaa eläimen omaa kokemusta olotilastaan, ja se pohjautuu tieteelliseen määritelmään.

Merkinnän perusteita ovat terveys, hyvät olosuhteet sekä hyvä kohtelu ja käsittely. Sen saamiseen vaikuttavat myös eläimen mahdollisuus liikkua esimerkiksi karsinassa tai pihatossa.

Hyvinvointimerkintä voi Luken ja PTT:n mukaan auttaa tuottajia parantamaan tuotantoeläinten elämää ja saamaan kohtuullisen korvauksen työstään.

Kolmen tason merkkejä

Luke ja PTT jakaisivat ruuille hyvinvointimerkintöjä kolmella eri tasolla.

Ensimmäinen taso kuvaa hyvää suomalaista tuotantotapaa. Siinä on keskeisiä eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä.

Toisella tasolla vaatimukset nousevat. Merkintä tuo eläimille esimerkiksi lisää tilaa ja virikkeitä. Se kiinnittää myös entistä enemmän huomiota eläimen käytökseen ja terveyteen, joita mitataan.

Kolmannen tason toimenpiteet ovat kunnianhimoisimpia. Tilavaatimus ja ulkoilumahdollisuus vastaavat luomua. Taso tähtää vaativien asiakkaiden markkinaan.

– Korkeampi vaatimustaso tarjoaa eläimille lisää hyvinvointia, mutta se myös nostaa kustannuksia. Kuluttajan on oltava valmis maksamaan korkeammasta hyvinvoinnista ja sen todentamisesta, jotta hyvinvointimerkittyjä tuotteita saadaan markkinoille, hankkeen johtaja Jarkko Niemi Lukesta kertoo tiedotteessa.

Hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia

Merkintämallia voidaan nyt alkaa työstää alan toimijoiden kanssa. Käyttöönotto vaatii Luken ja PTT:n mukaan kotieläintilojen, elintarvikealan yritysten ja kaupan osallistumista sekä kuluttajien tietoisuutta merkinnästä.

Merkintää voisivat käyttää muun muassa liha- ja maitoyritykset, munanpakkaamot ja elintarvikekauppa. Siitä hyötyisivät myös alan viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja maatalousyrittäjät.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa kuluttajia. Hankkeen kyselytutkimuksen perusteella 61 prosenttia suomalaisista on valmis ostamaan hyvinvointimerkittyjä tuotteita. Moni kuluttaja antoi positiivista palautetta merkinnästä viime syksyn tuotekokeilussa.

Kiinnostuksesta huolimatta Suomessa ei ole käytössä ruoka-alan yhteistä eläinten hyvinvoinnista kertovaa laatumerkintää.

Maksaisitko eläinten hyvinvointimerkinnällä varustetusta ruuasta lisähintaa? Voit keskustella aiheesta 30.10 kello 23.00 asti.