Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Viestintäoikeuden tutkija pitää Helsingin Sanomien toimittajien saamaa syytettä hyvin poikkeuksellisena: salaaminen ei automaattisesti tarkoita kieltoa uutisoida

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi syytteestä noussutta keskustelua: Jos sananvapauden käytön seuraamukset ovat aina sananvapauden rajoittamista, rikoslaista pitäisi kumota aika monta pykälää.

Riku Neuvonen Ylen kirjastossa.
Tiedotusvälineen pitää pystyä tekemään oma harkinta siitä, julkaiseeko se tietoja, joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Sen ei pitäisi vaikuttaa, että jokin organisaatio on leimannut tietoja salaisiksi, sanoo viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen Helsingin yliopistosta. Kuva: Mårten Lampén / Yle
  • Tulikukka de Fresnes
  • STT

– Lähtökohtaisesti erikoislaatuinen tapaus.

Näin Helsingin Sanomien kolmen toimittajan saamaa syytettä kuvailee viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen Helsingin yliopistosta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen nostamista kolmesta syytteestä ja kahdesta syyttämättäjättämispäätöksestä uutisoitiin perjantaina.

Tapauksesta tekee Neuvosen mukaan erittäin poikkeuksellisen kolme asiaa: itse rikosnimike eli turvallisuussalaisuuden rikkominen, sen kova rangaistusasteikko sekä se, että syyte kohdistuu tiedotusvälineeseen ja toimittajiin, eikä tietojen lähteeseen.

– Ennen kaikkea poikkeuksellista on käytetty nimike. Ihan heti en muista, milloin tiedotusvälinettä olisi tämäntyyppisestä teosta edes epäilty, Neuvonen sanoo.

Vähimmäisrangaistus turvallisuussalaisuuden paljastamisesta on neljä kuukautta vankeutta, enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta.

Vankeusrangaistuksia ei tiedonvälitykseen liittyvien rikosten perusmuodoista, kuten yksityiselämän suojan rikkomisesta tai kunnianloukkauksista nykyään tuomita.

Neuvonen: Pelkkään leimaan ei pidä luottaa

Pääesikunta teki tutkintapyynnön sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 jutun Puolustusvoimien Tikkakoskella sijaitsevasta Viestikoekeskuksesta. Jutussa julkaistiin salaisiksi merkittyjä tietoja.

Neuvonen pitää poikkeuksellisena sitäkin, että syyte kohdistuu jutun kirjoittaneisiin toimittajiin.

– Useimmiten ajatusmallina on ollut se, että salaisuuksien pitää olla niin salaisia tai varmistettu, ettei niitä päätyisi ulkopuolisille. Jos sitten joku antaa niitä julkisuuteen, niin tällaisissa erittäin merkittävissä tapauksissa se tutkinta ja sanktiot kohdistuisivat tiedon antajaan, ei joukkotiedotusvälineeseen, joka toimituksellista harkintaa käyttäen on julkaissut tiedon.

Vastuu julkaisusta perustuu journalistiseen harkintaan. Suuren yhteiskunnallisen painoarvon takia salaiseksi merkittyjen tietojen käyttöä voidaan tiedotusvälineissä harkita.

Neuvosen mukaan se, että jokin organisaatio on leimannut papereita salaisiksi, ei tarkoita, ettei tiedotusväline voisi tiedoista uutisoida.

– Tunnustettu asia on, että tiedotusvälineen pitää pystyä julkaisemaan tietoja, joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Sen ei pitäisi vaikuttaa, että tietoja jossain organisaatiossa merkitään salassa pidettäväksi, Neuvonen sanoo.

Kaikki jutun kirjoittamisesta ja julkaisusta vastaavat toimittajat kiistävät syyllistyneensä rikokseen.

Poliisi on samanaikaisesti tutkinut erillisessä esitutkinnassa sitä, miten turvaluokiteltu aineisto päätyi Helsingin Sanomien toimittajien haltuun.

Tässä jutussa epäiltynä on Ylen tietojen mukaan Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen.

Neuvonen: Vielä ei sananvapaus järky

Helsingin sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi perustelee tiedusteluun liittyvien luottamuksellisten tietojen julkaisua kansalaisten tiedonsaannin tarpeella.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat ei ole paljastanut turvallisuussalaisuutta vaan jutun tiedot löytyvät myös julkisista lähteistä.

Viestikoekeskusta koskeva juttu tehtiin, kun eduskunta oli neljä vuotta sitten muuttamassa tiedustelulakia. Lakimuutos tarkoitti, että kansalaisten perusoikeuksiin puututtiin perustuslakia muuttamalla.

– Silloin tehtiin lakimuutosta, joka edellytti perustuslain muutosta, ja yleisöllä oli tarve tietoon myös näistä tiedusteluorganisaatioista. Siihen HS on jutullaan vastannut.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi
Kaius Niemi Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Niemi on arvioinut syytteen vaarantavan vapaan tiedonvälityksen Suomessa.

– Me olemme ottaneet tämän tiedon vastaan epäuskoisina ja järkyttyineinä. On hyvin poikkeuksellista länsimaisissa demokratioissa, että meillä on toimittajia vankeusuhan alla, Niemi kommentoi Ylelle.

Riku Neuvosen mukaan on mahdollista, että pitkä tutkinta on voinut vaikuttaa siihen, kuinka hanakasti tiedusteluun liittyviä aiheita uskalletaan mediassa käsitellä.

Varsinaista huolta sananvapauden murenemisesta ei Neuvosen mukaan vielä ole. Kyse on vasta syytteestä.

– En lähtisi liioittelemaan tätä vaikutusta niin, että sitä voisi pitää merkittävänä sananvapausongelmana. Mielestäni vasta tuomio on se, mihin pitää kiinnittää huomiota.

Presidentti: Laki on tehty noudatettavaksi

Tapaukseen otti kysyttäessä kantaa myös presidentti Sauli Niinistö.

Niinistö sanoi Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamista koskevassa tiedotustilaisuudessa Moskovassa, ettei tunne syytteen yksityiskohtia tarkkaan, mutta että Suomen eduskunta on säätänyt rikoslain noudatettavaksi.

– Mutta jos me olemme sitä mieltä, että aina, kun sananvapautta käytetään, niin siitä seuraamusten koituminen on sananvapauden rajoittamista, niin silloin meillä on aika monta pykälää rikoslaissa, jotka pitää ensin kumota, Niinistö totesi.