Kadonneita tavaroita, rahasadetta, tuijotuksen tunnetta... Kummitustarinoita ja urbaanilegendoja löytyy monesta kaupungista, niin myös Helsingistä.
Tässä jutussa Helsingin kaupunginmuseon kummituskävelyjen opas Eero Simanainen vie sinut kolmeen historialliseen kohteeseen, jossa on kertomusten mukaan tavattu yliluonnollisia voimia.
Simanaisen mukaan monet tarinat ovat vanhoja, ja kummittelulla uskotaan olevan juurensa jopa satoja vuosia vanhoissa tapahtumissa. Ne kytkeytyvät vahvasti myös kaupungin kulttuuriperintöön.
– Kummituksen tausta saattaa olla sota, kulkutauti tai vaikka traaginen rakkaus. Tarinat kertovat siitä maailmasta, jossa ne ovat syntyneet, sekä siitä, millaisiin sykähdyttäviin tapahtumiin kummittelu on katsottu syyksi.
Kierros on alkamassa. Oletko valmis?
Ravintola Kappeli
Eero Simanainen kertoo, että moni kummitustarina liittyy historiallisesti merkittäviin paikkoihin Helsingissä. Niistä yksi on vuonna 1867 avattu legendaarinen ravintola Kappeli.
Kappelilla on pitkät perinteet. Vuonna 1883 sen vuokraajaksi tuli liettualaissyntyinen ravintoloitsija Josef Wolontis, joka piti ravintolaa vuoteen 1904 saakka. Hänen johdollaan Kappelista tuli runoilijoiden ja muusikoiden tapaamispaikka, jossa kokoonnuttiin kylmän oluen ja elävän musiikin ääreen.
Vaikka ravintoloitsija Wolontis ei ole ollut ravintolan puikoissa yli sataan vuoteen, etenkin osa ravintolan työntekijöistä uskoo, että hän vaikuttaa siellä yhä.
– Joskus tavaroita katoilee mystisesti tai vilkkaan illan jälkeen tuolit ovat siirtyneet paikoilleen seuraavana aamuna. Herää epäilys, että Wolontis olisi hääräämässä paikan päällä, kertoo Simanainen.
Wolontsin haamua ei kuitenkaan hänen mukaansa pidetä pahantahtoisena, vaikka välillä juomalaseja särkyy omituisesti tai valot syttyvät päälle itsekseen.
– Hän ei ole rettelöijä. Ravintolan pitoon on vain hieman hankala osallistua, kun ei itse enää ole materiaalinen.
Kappeli sulkee ovensa marraskuusta alkaen remontin ajaksi, joka kestää vappuun saakka. Omistaja HOK-Elanto uudistaa sen sisustuksen.
Nähtäväksi jää, mitä haamuravintoloitsija Josef Wolontis tästä tuumaa.
Ruttopuiston alue
Kierroksen seuraava kohde on Vanha kirkkopuisto eli tuttavallisemmin Ruttopuisto, joka pitää sisällään Vanhan kirkon ja historiallisen hautausmaan.
– Alueelle haudattiin 1700-luvulla Suuren Pohjan sodan aikaan Helsingissä riehuneen ruton uhreja, ja 40-luvulla yksi heistä ilmestyi kummittelemaan Bulevardin apteekkiin, opas Eero Simanainen kertoo.
Ruttopuiston läheisyydessä Glion talossa kerrotaan myös sataneen rahaa vuonna 1917. Tapausta todisti muun muassa nuori Ester Jäntti, joka myöhemmin tunnettiin myös taidemaalari Ester Halliona.
– Hän oli ystävänsä kanssa kertonut kummitustarinoita, kun heidän ympärillään alkoi kuulua kilahduksia. He luulivat, että toinen narraa toista, mutta sitten kävi ilmi että jostakin oli pudonnut pari nappia. Seuraavaksi, hiljakseltaan, alkoi sataa kolikoita yhteensä parinkymmenen markan arvosta.
Glo Hotel Art
Kun Eero Simanainen ensimmäistä kertaa tutustui Helsingin kummitustarinoihin ja Glo Hotel Artin kabinetteihin, hän säikähti pahanpäiväisesti.
Hän oli tähyillyt tornikabinettiin, kun yhtäkkiä sen pöydän päällä näkyi ihmispään siluetti. Simanainen oli juuri lukenut, kuinka tarinan mukaan juuri siellä nuori ylioppilas oli hirttäytynyt.
– Selvisi, että se taisi olla vain piirtoheitin tai pöytälamppu, mutta kyllä siinä kylmät väreet nousi.
Eikä hirttäytynyt ylioppilas suinkaan ole hotellin ainoa huhuttu haamu. Simanaisen mukaan ravintolahenkilökunta on kertonut, että heistä välillä tuntuu kuin joku katselisi heitä. Joskus myös silmäkulmassa saattaa vilahtaa selittämätön hahmo.
Hotellissa sijaitsee myös Fresco-kabinetti, joka tunnettiin 1900-luvun alussa laittomien pokeri-iltamiensa vuoksi nimellä Pokkamonttu. Hotellin mukaan siellä on yhä salaportaat poistumisen varalta ja linnan kummituksen kerrotaan asustelevan samaisen kabinetin takassa.
– Kun raskasta ovea yrittää avata, tuntuu, kuin joku vetäisi sitä vastakkaiseen suuntaan kiinni, kertoo Eero Simanainen.
Mutta uskooko Simanainen itse kummituksiin?
– Uskon, että vähintäänkin niiden vaikutukset ovat todellisia. Jos joku ihminen kokee, että hänen menehtynyt läheisensä on ilmestynyt hänelle tai jos joku välttelee jotain paikkaa koska siellä on hänestä jotain pahaa, niin silloin kummitukset konkreettisesti vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen.
Alaotsikkoa muokattu 31.10. kello 22.22: Sen sijaan, että osa kummituskertomuksista olisi syntynyt jopa kolmesataa vuotta sitten, kummittelulla uskotaan olevan juurensa jopa satoja vuosia vanhoissa tapahtumissa. Suullisesti kerrottujen tarinoiden ikää on vaikea arvioida.
Lue seuraavaksi:
Halloween on Suomessa uusi tulokas vanhalla juhlapaikalla
Harras pyhäinpäivä – vai riehakas halloween? Testaa tietosi marraskuun alun juhlista