Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

EK:n Timo Vuori Yhdysvaltain ja EU:n tullisovusta: "Askel oikeaan suuntaan, jännitteitä yhä jäljellä, välirauha"

EU ja Yhdysvallat ovat sopineet kiistansa teräs- ja alumiinitulleista, jotka otettiin käyttöön Donald Trumpin perisidenttikaudella 2018.

  Timo Vuori, kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari
Timo Vuorien mukaan tullisopu on hyvä uutinen myös Suomen kannalta. USA on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Kuva: Rami Moilanen / Yle
  • Pekka Pantsu

Kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta pitää EU:n ja Yhdysvaltain sunnuntaina saavuttamaa sopua teräs- ja alumiinitulleista hyvänä uutisena sekä Euroopalle että Suomelle.

– Tätä ratkaisua on odotettu kauan Joe Bidenin aloitettua virassaan Yhdysvaltain presidenttinä. Tämä on askel eteenpäin kauppasuhteiden jälleenrakentamisen ja uuden talouden pelisääntöjen kehittämisen kannalta, jos Yhdysvallat ja EU haluavat jatkossakin olla vetovastuussa maailmantalouden pelisääntöjen luomisessa vapaakaupan ja terveen kilpailun pohjalle.

– Tämä on hyvä uutinen myös Suomen kannalta. USA on meille tärkeä kauppakumppani, Vuori kiteyttää.

Esimerkiksi Outokummulla on ollut vain vähän teräsvientiä Yhdysvaltoihin 2019-2020, kun Yhdysvaltain asettamat terästullit olivat voimassa. Yhdysvallat määräsi tulleja teräkselle ja alumiinille presidentti Donald Trumpin virkakaudella 2018 ja perusteli niitä silloin kansallisella turvallisuudella.

EU ja monet muut tullien kohteiksi joutuneet maat määräsivät vastatoimena rangaistustulleja amerikkalaisille tuotteille, kuten moottoripyörille, farkuille, maapähkinävoille ja bourbon-viskille.

Ilmastoratkaisu samalla

Sopu merkitsee uutistoimisto AP:n mukaan, että tullit poistuvat osalta EU:n teräs- ja alumiinivientiä Yhdysvaltoihin. EU ja USA sopivat myös yhteistyöstä edistää ”puhtaan teräksen” pärjäämistä maailmankaupassa.

– Taustalla voi nähdä tavoitteen tehdä yhteistyötä hiilitulleissa, joita EU kaavailee lähivuosina ilmastoa rasittavalle teräkselle.

Vuoren mukaan se koskisi käytännössä esimerkiksi Aasiasta tulevaa terästä.

– Jotta hiilitullit ja niihin liittyvät päästökauppakeinot saisivat maailmanmarkkinoilla tuulta purjeisiinsa, olisi EU/USA-yhteistyö erittäin toivottavaa.

Vuori korostaa, että jos EU ja USA haluavat entistä vahvemmin edistää puhtaan teräksen tuotantoa ja luoda niille paremmat edellytykset pärjätä maailmanmarkkinoilla, niin samalla se hyödyttäisi myös suomalaisia teräsyhtiöitä, mahdollisesti Outokumpua ja SSAB:n toimintaa.

Suhteita parsittu

EU ja Yhdysvallat ovat viime ajat parsineet suhteitaan Donald Trumpin arvaamattomien vetojen jäljiltä. Mutta Vuoren mukaan jännitteitä riittää edelleen. Lentokonevalmistuksen tukiaiskiista on edelleen ratkaisematta ja muutakin on.

– USA haluaisi, että EU olisi nykyistä enemmän yhteisrintamassa Yhdysvaltain kanssa kiistoissa Kiinaan päin. Lisäksi digitaalisen talouden pelisäännöissä riittää eroja siinä, mitä Yhdysvallat haluaa ja mitä EU haluaa, esimerkiksi tietosuojakysymyksissä ja digiverossa.

– Nyt saavutettu tullisopu merkitsee välirauhaa ja tiettyä ennakoitavuutta on tullut Yhdysvaltain politiikkaan. Toisaalta alkusyksyn sukellusvenekauppa Australiaan nosti pintaan kysymyksen, voiko Yhdysvaltoihin luottaa kauppapolitiikassa, kun se toimii näin puolustuspolitiikassa, Vuori kertoo.

Australian piti ostaa Ranskalta 12 tavanomaista sukellusvenettä, mutta yllättäen se päättikin hankkia ydinsukellusveneitä Yhdysvalloista. Ranska sai siitä jättimäisen raivokohtauksen.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 1.11. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

EU ja Yhdysvallat pääsivät sopuun teräs- ja alumiinitullikiistassa

Analyysi: Ranska raivostui, kun Yhdysvallat "torpedoi" sen sopimuksen Australian kanssa – Euroopan tylyllä sivuuttamisella voi olla isot seuraukset

Analyysi: Trumpin terästullit tulevat – EU:n viskikostoa odotetaan kahden viikon kuluttua