KÖÖPENHAMINA Jono naamiaiskaupan edessä ulottuu melkein seuraavaan kadunkulmaan Kööpenhaminan Nørrebron kaupunginosassa. Lokakuun viimeisenä lauantaina moni on lähtenyt viime tingassa halloween-ostoksille.
– Aiomme ostaa illaksi jotakin pelottavaa, Kööpenhaminassa asuvat 16-vuotiaat tanskalainen Rasmus Schytte ja ruotsalainen Emma Pihl sanovat.
Amerikkalaislähtöinen juhla ja Yhdysvaltain populaarikulttuuri kiinnostavat nuoria.
Mutta miten on muiden Pohjoismaiden laita?
Tällä viikolla Pohjoismaiden neuvoston päättäjät kokoontuvat Kööpenhaminassa. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin ministerit keskustelevat muun muassa siitä, mitä koronakriisistä voidaan oppia ja miten maiden välistä yhteistyötä voidaan lisätä.
Yle kysyi kokouksen alla nuorilta, mitä ajatuksia pohjola herättää.
"Koulussa pitäisi opiskella enemmän naapurimaiden asioita"
Naamiaisasuja jonottavat Emma Pihl ja Rasmus Schytte kertovat kuulleensa Pohjoismaiden kokouksesta.
Emma Pihl: Kyllä, meille puhuttiin siitä koulussa. Kyseessä on iso ja tärkeä tapahtuma.
Rasmus Schytte: Oli kiinnostavaa kuulla asiasta. Koulussa pitäisi opiskella enemmänkin naapurimaiden asioita eikä keskittyä vain kaukana sijaitseviin maihin, kuten nyt lähinnä teemme.
Emma Pihl: Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tärkeää. Meillä on paljon yhteistä. Haluaisin oppia Pohjoismaista enemmän.
"Täällä haukumme ruotsalaisia, mutta maailmalla pidämme yhtä"
21-vuotias Sarah Katrine Hove ja 24-vuotias Victor Qvist Odfeldt tekevät ryhmätyötä Kööpenhaminan keskustakirjastossa. Journalistiopiskelijat kuvailevat, että naapurimaat ovat lähellä mutta niin kaukana.
Sarah Katrine Hove: Norja, Ruotsi, Suomi…. Niin ja Islanti. En tunne Pohjoismaiden politiikkaa juuri ollenkaan. Ruotsi ja Norja ovat minulle ehdottomasti tutumpia kuin Suomi.
Victor Qvist Odfeldt: Täytyy myöntää, etten valitettavasti tiedä lähellämme olevista maista paljoakaan.
Miten määrittelisitte itsenne – oletteko pohjoismaalaisia, skandinaaveja, eurooppalaisia vai tanskalaisia?
Sarah Katrine Hove: Totta kai ensimmäisenä olen tanskalainen. Mutta koen myös olevani pohjoismaalainen ja eurooppalainen.
Sarah Katrine Hove: On harmi, että meillä tanskalaisilla ja ruotsalaisilla on todella huono asenne toisiamme kohtaan. Kouluiässä tanskalais- ja ruotsalaislapset puhuvat pahaa toisistaan. Teini-iässä huonosti käyttäytyvät ruotsalaiset tulevat hakemaan Tanskasta halpaa alkoholia, jota saa täällä laillisesti jo 16-vuotiaana.
Victor Qvist Odfeldt: Maiden välisestä jalkapallokamppailusta puhumattakaan.
Sarah Katrine Hove: Täällä kotona saatamme haukkua ruotsalaisia, mutta jos tapaamme heitä ulkomailla, pidämme yhtä. Meillä on kuitenkin enemmän yhteistä heidän kuin kauempana asuvien kanssa.
Victor Qvist Odfeldt: Se on sillä tavoin, että me saamme puhua heistä pahaa mutta muut eivät.
Suomi on sininen ja valkoinen
Kaikki Ylen Kööpenhaminassa jututtamat pahoittelevat huonoa tietämystään Suomesta ja suomalaisista.
Rasmus Schytte: Minulle tulee ensimmäiseksi mieleen korkea teknologia ja puhdas ilma.
Emma Pihl: Niinpä. Vaikka olen ruotsalainen, en tiedä Suomesta paljoakaan. Kun puhumme pohjolasta, puhumme lähinnä Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista.
Victor Qvist Odfeldt: Lumi ja moottoriurheilijat. Seuraan autourheilua ja tiedän, että teillä on monia hyviä kuskeja.
Sarah Katrine Hove: Hmm… Ainakin Suomen lipun värit: sininen ja valkoinen.
Tunnemmeko me Suomessa Pohjoismaat paremmin kuin kaukaisemmat maat? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan 3.11. klo 23 asti.