Sivullinen mies sai hengenvaaralliset vammat Suonenjoella vajaa vuosi sitten, kun metsästäjä luuli uhria kauriiksi. Ampumaetäisyys oli noin 135 metriä. Metsästäjä käytti kiikaritähtäimellä varustettua suurriistakivääriä.
Mies sai osuman vatsaan. Tilanne aiheutti vaaraa myös uhrin seurassa olleelle miehelle ja mukana kulkeneille koirille.
Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoo metsästäjän syyllistyneen metsästysrikokseen ja törkeään vahingontuottamukseen.
Oikeus langetti vuonna 1982 syntyneelle suonenjokelaismetsästäjälle 90 päiväsakkoa, josta kertyy maksettavaa yhteensä 1800 euroa. Lisäksi maksettavaksi tulee korvauksia sekä uhrille että uhrin seurassa olleelle miehelle. Näistä kertyy yhteensä lähes 40 000 euroa.
Metsästäjän ase tuomitaan valtiolle menetetyksi ja hänet asetetaan metsästyskieltoon 2.5.2023 saakka.
Metsästäjällä oli pitkä kokemus harrastuksesta
Metsästäjä on oikeudessa myöntänyt virheellisen menettelyn, mutta todennut toimineensa niin huolellisesti kuin on kyennyt. Hän on metsästänyt yli 25 vuotta ja turmapaikka oli hänelle entuudestaan tuttu riistan ruokintapaikka.
Asianomistajat olivat turmahetkellä puhuneet keskenään ja kutsuneet koiriaan kokoon. Heidän tarkoituksenaan oli metsästää supia alueella. Heidän vaatetuksensa sulautui maastoon.
Syyttäjä vaati suonenjokelaismiehelle ehdollista vankeutta tai vaihtoehtoisesti tuntuvaa sakkorangaistusta. Lisäksi syyttäjä vaati metsästäjälle vähintään yhden vuoden metsästyskieltoa sekä onnettomuuskivääriä valtiolle.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Riistapäällikkö: Katselukiikareiden käyttö lisäisi turvallisuutta
Pohjois-Savon riistakeskusalueen riistapäällikkö Jouni Tanskanen toivoo erillisten katselukiikareiden käytöstä uutta normaalia suomalaisessa metsästyksessä. Tanskasen mielestä kiikareiden käyttö vähentäisi onnettomuuksia.
– Kun ollaan metsällä pystykorvan kanssa lintujahdissa tai hirvijahdissa tai peurajahdissa ajavilla koirilla, katselukiikarilla on helppo tarkistaa kohde ja varmistaa turvallinen tausta, ennen kuin laukaus ammutaan.
Tanskanen muistuttaa, että ampuja on aina vastuussa, kun hän laukaisee aseen. Kohteesta pitää olla täysin varma ja muistaa, että ampumatta jätettyä laukausta ei tarvitse katua.
Onnettomuuksia saadaan Tanskasen mielestä vähennettyä myös koulutuksella ja neuvonnalla, jota riistanhoitoyhdistykset, Suomen riistakeskus ja Suomen metsästäjäliitto järjestävät.
– Asetta ei saa koskaan suunnata kohteeseen tunnistamista varten. Kohde täytyy olla tunnistettu, ennen kuin ase suunnataan sitä kohti. Mihinkään epätarkkaan hahmoon tai siluettiin ei tule ampua, Tanskanen korostaa.
Aseen käsittelyssä tärkeimpiä sääntöjä on, että sitä tulee käsitellä aina kuin se olisi ladattu. Vahinkoja sattuu myös silloin, kun aseen luullaan olevan tyhjä.
– Tilanteen mennessä ohi ase taitetaan auki tai varmistetaan. Näin aseenkäsittelijä voi varmistua siitä, että onko ase ladattu vai tyhjä.
Lue myös: