Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ehdottaa uutta työnhakuviisumia, joka mahdollistaisi työnhaun Suomessa, mutta ei oikeuttaisi sosiaaliturvaan. Työnhakuviisumi myönnettäisiin ihmisille, joilla on koulutuksensa tai työkokemuksensa puolesta hyvät edellytykset työllistyä.
Ajatuspajan ehdotuksessa tarkoitetaan lupaa tulla Suomeen esimerkiksi kuuden tai kahdentoista kuukauden ajaksi etsimään ja tekemään töitä tai käynnistämään yritystoimintaa. Mikäli työnhakija työllistyy tänä aikana, hänelle myönnettäisiin oleskelulupa työn perusteella.
Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo pitää ehdotusta työnhakuviisumista selvittämisen arvoisena. Selvittämistä kaipaa erityisesti se, miten sosiaaliturvan puuttuminen sopisi yhteen perustuslain kanssa.
– Ajattelen niin, että jos työllisyyshistoria tai osaamistausta perustelee sen, että työllistyt tai pääset työllistämään tässä maassa niin mikä ettei, miksi nämä ihmiset eivät voisi tänne tulla. Kyllä tätä mielestäni kannattaa ehdottomasti viedä eteenpäin, Ohisalo sanoi Evan järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen suhtautuu ehdotukseen penseämmin. Valtosen mukaan ehdotus sosiaaliturvan puuttumisesta työnhakuviisumilla maahan saapuessa kuulostaa kylmältä.
– Kuulostaa aika kovalta menetelmältä, jos ihminen tulee tänne ja hänellä ei ole lainkaan oikeutta terveydenhuoltoon, Valtonen sanoi Evan tilaisuudessa.
Kokoomus ehdotti kesällä, että maahanmuuttajille maksettaisiin sosiaaliturvaa siltä ajalta, kun oleskelulupaprosessi on käynnissä. Evan ehdotuksessa sosiaaliturvaan ei olisi kuitenkaan oikeutta lainkaan.
Valtosen mukaan maahan saapuvien työnhakijoiden luokittelu saattaisi lopulta muistuttaa nykyään käytössä olevaa EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkintaa, josta luopumista kokoomus kannattaa.
Evan ekonomisti Sanna Kurronen huomauttaa, että Suomessa on jo käytössä kausityöntekijäviisumeita, jotka eivät myöskään oikeuta sosiaaliturvaan.
– Tämä ei ole hirveän kaukana siitä, mitä meillä jo jossain määrin on, Kurronen sanoo.
Evan analyysin kirjoittaneet vertaavat ehdotusta sosiaaliturvan puuttumisesta turistiviisumiin. Turistiviisumin tapaan myös työnhakuviisumissa oletettaisiin, että ihmiset vakuuttaisivat itsensä ennen tuloaan Suomeen.
SAK huolissaan työnhakuviisumilla saapuvien työntekijöiden hyväksikäytöstä
Myös palkansaajapuolella ehdotukseen työnhakuviisumista suhtaudutaan skeptisesti. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntijan Eve Kyntäjän mukaan työnhaku ilman oikeutta sosiaaliturvaan voisi johtaa erilaisiin harmaan talouden ongelmiin ja työntekijöiden hyväksikäyttöön.
– Paperilla ehdotus kuulostaa hienolta, mutta uudet viisumit eivät auta asiaa, jos työnantajat eivät halua palkata edes niitä koulutettuja ulkomaalaisia, jotka ovat jo maassa. Työperäisen maahanmuuton haasteena on myös työntekijöiden kiinnittyminen Suomeen, Kyntäjä sanoo Ylelle.
Työnhakuviisumi on osa Evan esittelemää kymmenen kohdan ohjelmaa maahanmuuton edistämiseksi, jolla tavoiteltaisiin Suomeen 100 000 uutta työllistä vuoteen 2030 mennessä. "Jäähyväiset nuivuudelle" -analyysin ovat kirjoittaneet Evan ekonomisti Sanna Kurronen ja konsultti Jussi Pyykkönen.
Työnhakuviisumin lisäksi he ehdottavat muun muassa suomen ja ruotsin kielitaitovaatimusten höllentämistä työpaikoilla, lisäresursseja maahanmuuttajataustaisten lasten koulutukseen ja kotouttamisen painopisteen siirtämistä työpaikalla oppimiseen. Maahanmuuttajanaisia ohjattaisiin työelämään poistamalla kotihoidon tuki.
Evan analyysin mukaan Suomen tulisi myös keskittyä aiempaa enemmän Baltian maiden asukkaiden ja venäläisten houkutteluun. Tätä perustellaan sillä, että näistä maista Suomeen muuttaminen olisi selkeä parannus ihmisten hyvinvointiin ja muuttaminen on realistista.
Lisäksi Suomen tulisi Evan mukaan houkutella ulkomailta myös opiskelijoita, jotka korvaisivat suomalaisopiskelijoiden katoa ikäluokkien pienentyessä. Muuten edessä on korkeakouluverkoston supistaminen viimeistään 2030-luvulla.
* Juttua korjattu 3.11 klo 11.21: Toisen kappaleen ensimmäisessä virkkeessä viitattiin aiemmin kuuden tai kahdentoista kuukauden määräaikaiseseen oleskelulupaan. Ehdotettu työnhakuviisumi mahdollistaa Suomeen tulemisen ja töiden hakemisen, tekemisen tai yritystoiminnan käynnistämisen, mutta se on eri asia kuin määräaikainen oleskelulupa.
Lisää aiheesta: