Voimavarojen keskittäminen koronapotilaisiin on pakottanut sairaalat lykkäämään muuta hoitoa, ja samalla hoitojonot ovat kasvaneet. Koronasta huolimatta todellinen hoidon tarve ei ole vähentynyt. Se näkyy esimerkiksi Hämeenlinnassa perussairaanhoidon päivystyskäyntien lisääntymisenä.
Noin sata Kanta-Hämeen keskussairaalan potilasta on odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Eniten jonoa on kertynyt kaihi- ja tekonivelleikkauksiin.
Erikoissairaanhoidon hoitojonot myönnetään, mutta johtajaylilääkäri Sally Leskinen uskoo, että alkuvuodesta tilanne alkaa parantua uusien hoitajarekrytointien myötä.
Kun osa henkilökunnasta on ollut sidottuna koronapotilaiden hoitoon, leikkaussaleja on jouduttu laittamaan kiinni. Samasta syystä myös potilaiden siirtäminen jatkohoitoon vuodeosastoille on takkuillut.
– Rekrytoinnissa täytyy onnistua, että kaikki paikat saadaan auki, ja jatkohoitopaikkojen täytyy vetää, että leikkaustoiminta voidaan käynnistää täysimääräisesti, sanoo Sally Leskinen.
Pelkona on, että potilaita hakeutuu jatkossakin muualle hoitoon, kun he etsivät nopeampaa hoitoon pääsyä. Korona-aikana tämä on vaikuttanut merkittävästi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin talouteen. Joka neljäs hoitoeuro on mennyt maakunnan ulkopuolelle, kertoo Leskinen.
Sairaanhoitopiiri arvioi, että tänä vuonna noin 51 miljoonaa euroa menee ulkopuolisiin sairaaloihin. Osa tästä liittyy keskittämisasetukseen, mutta muihin ei-yliopistollisiin sairaaloihin verrattuna kantahämäläiset käyttävät ulkopuolisia sairaaloita kaksinkertaisen määrän.
– Me arvioimme, että toimintaa kehittämällä voimme saada tästä takaisin omaan sairaalaan 3–10 miljoonaa euroa, laskee Sally Leskinen.
Porkkanana rekrytonni
Uskoa hoitotilanteen paranemiseen antaa syyskuussa käynnistetty rekrytointikampanja, jossa houkuttimena on raha. Uusille työntekijöille on luvassa ylimääräinen tonni, jos he ovat töissä vielä puolen vuoden päästä. Rekrytonni koskee sairaanhoitajia, röntgenhoitajia ja kätilöitä.
– Siihen on ollut kovasti kiinnostusta. Varsinaisia rekrytointeja on tehty 15. Sitten on vielä joitakin, jotka harkitsevat meille töihin tuloa, sanoo johtajaylihoitaja Kirsi Leino.
Uusien työntekijöiden lisäksi Leino pitää tärkeänä sitä, että jo töissä olevien työntekijöiden työoloista, työssä viihtymisestä ja etenemismahdollisuuksista pidetään huolta.
Kanta-Hämeen keskussairaalassa lähihoitajana tämän viikon alussa aloittanut Maiju Arola pitää tärkeänä, että saa olla töissä sellaisella alalla, jolla riittää töitä.
– Tiedän, että monella muulla alalla on paljon hankalampi tilanne. Se, että saa valita, missä on töissä, on hieno asia.
Sally Leskinen on varma, että jo puolen vuoden päästä hoitojonotilanne on parempi.
– Meillä on valtavia toimia siihen, että saamme henkilökuntaa ja voimme lisätä hoidon saatavuutta. Tavoitteena on, että vuodenvaihteessa kaikki leikkaussalit ovat auki.
Leskinen uskoo, että ensi vuoden aikana Kanta-Hämeen keskussairaalassa palataan tilanteeseen, jossa hoitotakuun ylittäviä potilaita lasketaan tämänhetkisen sadan sijaista vain yhden tai korkeintaan kahden käden sormin.