Kauneushoitoloissa kuulee aina kaikenlaista.
Muutama päivä sitten kuulin siellä ikävän tarinan pyöräkaupasta.
Eräs nainen oli nähnyt Tori.fi-sivulla myynnissä Jopon. Nainen sopi tapaamisen myyjän kanssa, pyörä ja 150 euroa vaihtoivat pian omistajaa.
Nainen ehti ajaa pyörällään kymmenen minuuttia, kunnes auto pysähtyi hänen luokseen.
Autosta nousi tuntematon mies, joka vaati Jopoa itselleen. Mies kertoi, että nainen oli mennyt ostamaan varastetun pyörän.
Kuinka sattuikaan, pyörä oli varastettu juuri siltä mieheltä, joka pysähtyi naisen kohdalle.
Mies näytti naiselle kuittia, jolla vakuutti ostaneensa pyörän. Eipä siinä naisen auttanut muu kuin antaa Jopo "oikealle omistajalle".
Hyvin todennäköistä on, että Jopo-myyjä ja oikeaa omistajaa esittänyt mies huijasivat yhdessä naista.
Tuskinpa nainen on heidän ainoa uhrinsa.
Marraskuun alkuun mennessä rikoshyötyä oli kertynyt jo 35 miljoonaa euroa.
Viime aikoina on tuntunut muulloinkin kuin pyörätarinaa kuunnellessa, että huijarit vaanivat uusine ideoineen jokaisen kadun kulman ja etenkin klikkauksen takana.
Viime kuussa uutisoitiin Omakanta-huijauksesta. Siinä rikolliset olivat kehitelleet koronarokotus- ja muita terveystietoja sisältävää Omakanta-sivustoa muistuttavan huijaussivuston. Sen avulla moni meni lankaan.
Muutama viikko siten tein uutista Helsinki-Vantaan lentokentän uudesta rikostyylistä, jossa Suomeen on lennetty ainoastaan varastelemaan tavaraa lentokenttämyymälöistä.
Myymälöissä voi jäädä helposti kiinni, mutta netissä ei.
Ei siis ole ihme, että verkkorikosten määrä on ollut kovassa kasvussa viime vuosina.
Poliisi on ottanut erityisseurantaan nämä suuren suosion saaneet rikokset.
- rakkaushuijaukset
- sijoituspetokset
- help desk -petokset
- nigerialaishuijaukset
- toimitusjohtajapetokset
- pankkipetokset
Näillä rikoksilla saatiin poliisin laskujen mukaan viime vuonna rikoshyötyä 25 miljoonaa euroa. Sen verran siirtyi siis uhreilta rahaa huijareille.
Tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä rikoshyötyä oli kertynyt jo 35 miljoonaa euroa. Tästä summasta 8,9 miljoonaa on taottu tekemällä pankkipetoksia.
Niissä uhreilta on saatu anastettua verkkopankkitunnukset, joilla on päästy uhrien pankkitileille ja lisäksi muihin palveluihin, joissa vaaditaan vahvaa tunnistautumista.
– Pankkipetokset ovat vuoden isoin juttu, sanoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.
Pöyhösen mukaan pankkipetokset ovat "erittäin haitallisia yhteiskunnassa", koska niissä isketään juuri vahvaan tunnistautumiseen.
Huijausten synkintä lajia ovat rakkauspetokset.
On kurjaa menettää huijarille pyörä, josta maksoi 150 euroa. Mutta huijausten synkintä lajia ovat kuitenkin rakkauspetokset.
Tajusin sen viimeistään silloin, kun haastattelin Ainoa.
– Ei niillä ole sielua, ei minkäänlaista. He ovat tunteettomia kuten rikolliset, jotka voivat ampua ihmisen, Aino sanoi Ylen jutussa.
Lähimmäisen rakkaus ja hyvä tahto eivät ole ainakaan verkkorikollisuudessa lisääntymässä.
Jos poliisin tilastoja ja poliisitarkastaja Tuomas Pöyhöstä on uskominen, niin lähimmäisen rakkaus ja hyvä tahto eivät ole ainakaan verkkorikollisuudessa lisääntymässä.
– Rikolliset tarvitsevat rahaa, ja verkkorikollisuus on kustannustehokasta. Sillä tavoitetaan mahdollisimman paljon potentiaalisia uhreja. Ja joku aina haksahtaa.
Poliisin mukaan verkkorikoksia tehdään nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.
Niiden selvittäminen on haastavaa, koska poliisin mukaan tekijät ovat usein Suomen rajojen ulkopuolella.
Pankit ovat joissakin tilanteissa saaneet estettyä petoksen, kun pankissa on huomattu, että tililtä on lähdössä rahaa suuri määrä epäilyttävällä tilille.
Kaikken tärkeintä on kuitenkin se, mitä itse kukin teemme kännykän tai tietokoneen näppäimillä.
– Netin syövereissä pitää olla malttia, mihin pankkitunnuksia syöttää ja millaisia kauppoja tekee, muistuttaa poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen.
Onko niillä huijareilla jäljellä edes omantunnon rippeitä?
Ärsyttää ja surettaa nuo huijareiden touhut.
On niin helppoa huijata lähimmäistä maapallon toiselta puolelta google-kääntäjän avulla. Viedä rahat ja jopa koko elämä.
Mutta mitähän tapahtuisi, jos huijari juttelisi esimerkiksi Ainon kanssa juuri ennen sitä hetkeä, kun hän on iskemässä uuden uhrinsa kimppuun.
Jäisiköhän jokin petos tekemättä, vai onko niillä huijareilla jäljellä edes omantunnon rippeitä?
Entä miettivätkö he koskaan, mitä tapahtui heidän uhreilleen petoksen jälkeen?
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka on tehnyt useita juttuja petoksista ja huijauksista. Hän kohtasi toissa kesänä Ainon, joka menetti rakkaushuijarille 90 000 euroa. Ainon tarina pysäytti.
Lue lisää: