Koristautumista, päähineitä, höyhenpuuhkia, käden liikkeitä, tanssia... on päättymässä Aistikkaat K60 -työpaja Helsingin Herttoniemessä. Työpaja on osa Kulttuurikeskus Caisan järjestämää työpaja- ja klubikokonaisuutta yli 60-vuotiaille.
Syksyn aikana ryhmä on kokoontunut useita kertoja.
– En ole aiemmin harrastanut tällaista. Yllätyin, miten tunsin heti olevani kotonani. Heti oli sellainen me-henki, sanoo 68-vuotias Pirjo Saariokari.
– Meistä löytyy uskomatonta liikekykyä. Tulin burleskineitsyenä, toisella ja kolmannella tunnilla kuoriutui nahka-niitti Marlee Davidsson ja sitten oli kuvaus Harley Davidsson tallissa, sanoo 68-vuotias Maiju Tawast.
– Löysin oikopolun, jota on kiva mennä eteenpäin. Ei sitä isoa valtatietä, mitä mennään kävelypuku päällä, käydään vähän teatterissa ja joskus ompeluseurassa. Nyt en enää kuuntele omaa äitiä, teen mitä vaan, sanoo 75-vuotias Maricca Kero.
– Burleski on oman kehon, aistikkuuden ja seksuaalisuuden juhlistamista. Taide- ja viihdemuoto, jolla voi ilmaista asioita haluamallaan tavalla, sanoo ohjaaja, tanssijapyskologi Jaana Pirskanen.
Pirskasen mukaan burleski voi olla tosi kaunista, rajua, rujoa, surullista tai hauskaa, mutta ennen kaikkea tanssillisen yhdessäolon muoto, jossa juhlistetaan aistikkuutta ja seksuaalisuutta.
– Koristautuminen kuuluu myös asiaan, ei voi ylipukeutua liikaa. Saa olla sellainen hahmo kuin haluaa, Pirskanen sanoo.
Burleski on leikkiä, fantasiaa arkeen. Tanssia, teatteria, kabareeta.
- Lue myös: Burleski tempaisee mukaansa myös isoäidit – "Vanhemmat naiset nyrkit pystyyn ja eläkää elämää!"
- Kuuntele: Aistikkaat-dokumentti kertoo eri elämäntilanteessa olevista yli 60-vuotiaista naisista, jotka rohkaistuivat viikon kurssille etsimään naiseuttaan ja seksuaalisuuttaan.
Ikääntyvien seksuaalisuus on edelleen tabu
Pirskasen mukaan yhteiskunnassa vallitsee edelleen aika voimakkaat normit kauneudesta. Ne liittyvät ikään, sukupuoleen, ihonväriin ja kehoon.
– Ihanne on usein nuori, valkoinen ja aika hoikka. Se on aika kapea kuva siitä, mikä on kaunista.
Pirskasesta myös seksuaalisuus ja erityisesti yli 60-vuotiaiden seksuaalisuus on edelleen tabu. Väestöliitossa asiasta ollaan samaa mieltä.
– Kuulen edelleen yli 60-vuotiailta asiakkailta, että heitä ei kohdata seksuaalisina henkilöinä. Esimerkiksi terveydenhuollossa ei ajatella, että seksuaalisuus tai seksuaalinen nautinto ja hyvinvointi kuuluvat myös ikääntyneille, sanoo kliininen seksologi ja erityistason seksuaaliterapeutti Jonna Karimo Väestöliiton Hyvinvointi Oy:n terapiapalveluista.
Karimon mukaan media tuottaa enemmän sisältöä, jossa näytetään monimuotoisemmin seksuaalisuutta myös ikääntyvien näkökulmasta, mutta yhteiskunnallisesti se on edelleen tabu.
Ihmiset kantavat mukanaan myyttejä: ikääntyneet ovat epäeroottisia, ikääntyneet eivät toteuta seksuaalisuuttaan monipuolisesti tai seksuaalisuus ei kuulu ikääntyneille.
– Nyt olisi aika alkaa ampua näitä myyttejä alas. Ikääntyneillä on samat seksuaalioikeudet: oikeus nauttia ja toteuttaa oman näköistään seksuaalisuutta. Heille tulee tarjota myös tietoa ja seksuaaliterveyspalveluja, Karimo sanoo.
Karimo: Seksuaalisuudella ei ole ikärajaa
Ikääntyessä muutokset liittyen seksuaalisuuteen ovat monentasoisia: fyysisiä, psykologisia tai sosiaalisia. Osa ajattelee, ettei muutosten vuoksi ole oikeutta tai tarvetta seksuaalisuuteen.
Karimo muistuttaa, että moni kuitenkin haluaa toteuttaa seksuaalisuuttaan läpi elämän. Seksuaalisuudella ei ole ikärajaa ja se kuuluu kaikille sitä haluaville.
– Armollisuus kuuluu ikääntymiseen. Ei ole niin tarkkaa, miltä se keho näyttää, enemminkin se, miten se keho toimii ja miten saa nautintoa irti. Näistä puhutaan seksuaaliterapiassa, Karimo sanoo.
Karimo pitää tärkeänä, että ikääntyvät saavat tukea ja keskusteluapua omassa tilanteessaan. Osa keskittyy ikäännyttyään muihin asioihin, mutta osa haluaa kokeilla ja löytää uutta myös seksuaalisuudessaan.
Burleskin tyyppiset työpajat herättävät Karimossa innostusta.
– Olen iloinen, että tämmöisiä work shop -tyyppisiä tapahtumia on kaiken ikäisille. Ne ovat hyviä alustoja lähteä tutkimaan omaa seksuaalisuuttaan tai naiseuttaan, hän sanoo.
Pajoihin saavat tulla kaikki, sukupuolella tai seksuaalisella suuntautuneisuudella ei ole merkitystä.
Hämmennystä lähipiirissä
Herttoniemessä tanssineiden naisten lapset ja lapsenlapset eivät ole kauan tienneet äitinsä ja isoäitinsä harrastuksesta. Reaktio on ollut hämmentynyt tai torjuva.
– Tyttäreni sain käymään Caisan näyttelyssä, kun hehkutin sitä. Hän tuli aika vaiteliaana pois. Se oli ehkä vähän erikoista hänelle, Pirjo Saariokarisanoo.
– Varovaisen kiinnostuneena, ei innostuneena, eivätkä he ole tulleet katsomaan. Heistä on vähän noloa, kun äiti tekee tällaista, Maiju Tawastsanoo.
Seksuaaliterapeutti Jonna Karimo muistuttaa, että jokaisella on oikeus oman näköiseen seksuaalisuuteen ja sen toteuttamiseen. Kenelläkään muulla ei ole oikeutta rajoittaa sitä.
– Jos jokin asia häiritsee tai ärsyttää itseä, silloin ei kannata lähteä miettimään sitä toisen ihmisen näkökulmasta vaan katsoa peiliin, miksi tämä häiritsee minua. Mistä se johtuu, että reagoin tällä tavalla, enkä anna toiselle lupaa? Kannanko mukanani jotain myyttiä tai asennetta, Karimo kysyy.
Seksuaaliterapeuttina Karimo on huolestunut siitä, että ikääntyneiden seksuaalisuutta pohditaan lähtökohtaisesti heteronormatiivisesta näkökulmasta. Myös ikääntyneet ovat seksuaalisesti moninaisia.
– Meidän on nähtävä moninaisuutta, ei ole vain mies-naispareja. Esimerkiksi miesoletetulta saatetaan kysyä tietämättä kumppanista mitään, miten sinun vaimo suhtautuu tähän eli oletetaan, että miesoletettu on aina hetero.
Karimo toivoo terveydenhuollon työntekijöiden kohtaavan kaikenikäiset yksilöllisesti ja kunnioittavasti, seksuaalisuuden moninaisuus huomioiden.
Pirskanen: Nautitaan ja iloitaan kehoistamme
Ohjaaja Jaana Pirskanen pitää tärkeänä itsensä hyväksymistä, ikääntyneen kehon sietämistä.
– Juhlistetaan sitä, millaisia olemme. Nautitaan ja iloitaan kehoistamme, kaikesta siinä. Se ei lähde häpeän kautta, että pitäisi piilottaa tai olla erilainen, vaan se lähtee hyväksyvästä katseesta, lempeästä, kiusottelevasta ja rakastavasta katseesta itseen ja muihin.
– Olen tässä ja olen ihana, haluan olla edessänne. Hei ihana, katso minun kättä, katso minun reittä, minun pikkurilliä, katso minua, Pirskanen ohjeistaa.
Burleski-ryhmään kuuluville naisille harrastus tuo energiaa.
– Törmäsin tähän vähän sattumalta, sitten tuli sellainen valaistuminen. Päätin heti mennä kursseille kahdeksan vuotta sitten. Siitä asti olen harrastanut eri ryhmissä ja nauttinut todella, sanoo Maricca Kero.
– Mielenkiintoista, uutta, mitä ei ole aiemmin tehnyt, täytyy mennä tuulta päin, Pirjo Saariokari sanoo.
– Iloa, energiaa, hauskoja ystäviä ja paljon hauskoja bileitä, joita nyt taas voi pitää, kun korona-aika alkaa olla ohi, Maiju Tawast listaa.
Lue myös:
Tampereella nähdään nyt Narttu Live, teoksen ohjaaja: "Nimi liittyy sukupuoleen ja on provokaatio"