Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

"Suomi on suoriutunut taloudessa esimerkillisesti pandemia-ajasta", IMF:n asiantuntija kiittää – Menokehyksiin olisi hyvä palata tulevina vuosina

Suomen julkisen talouden alijäämä jää Kansainvälisen valuuttarahaton IMF:n mukaan keskipitkällä aikavälillä suuremmaksi kuin ennen pandemiaa. Velka on riski pitkällä aikavälillä.

Wojciech Maliszewski
Valuuttarahasto suosittelee Suomelle menokehyksiin palaamista. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
  • Yle–STT

Suomen hallituksen talouspoliittiset toimet koronakriisin vaikutusten torjumiseksi ovat olleet tarkoituksenmukaisia, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

IMF:n Suomen-valtuuskunnan johtaja Wojciech Maliszewski esitteli Suomen taloutta koskevaa arviota tänään Helsingissä.

– Suomi on suoriutunut pandemia-ajan esimerkillisesti, Maliszewski sanoi Ylen haastattelussa.

Koronan hoidon lisäksi valtuuskunta keskittyi keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymiin eli valtiontalouden kestävyyteen jatkossa.

Velkaantuminen on valuuttarhaston mukaan toistaiseksi aisoissa.

– Emme ole huolissamme velanoton vaaroista lähitulevaisuudessa. Suomella on vielä liikkumavaraa, jos pandemian hoidossa tarvitaan lisää tukea taloudelle, Maliszewski sanoo.

Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen jää IMF:n mukaan kuitenkin prosenttiyksikön verran suuremmaksi kuin ennen pandemiaa tulevina vuosina.

Politiikkatoimia pitäisikin tehdä ennen kaikkea väestön ikääntymisen vuoksi, jotta valtion velkaantuminen saadaan aisoihin. Menokehyksiin palaaminen parantaisi talouspolitiikan uskottavuutta.

– Uskottavuudelle olisi hyväksi, jos pandemiaa edeltäviin menokehyksiin voitaisiin palata 2025 tai 2026.

Suomen valtion tavoitteet velan tasapainottamisesta vuosikymmenen puoliväliin mennessä ovat hyvät, mutta suunnitelmien pitäisi mennä pidemmälle.

– Olisi järkevää aloittaa valtionvelan suuntaaminen hieman alenevalle kehityskäyrälle, Maliszewski sanoo.

Koska valtionvelat ovat kasvaneet ympäri maailman, myös IMF:n määritelmät kestävästä velan tasosta ovat muuttuneet korona-aikana. Kun velasta maksettavat korot ovat matalat, riskit ovat pienet. Tulevina vuosina korot voivat kuitenkin nousta, etenkin jos inflaatio kiihtyy.

Korjattu tekstiin prosentti prosenttiyksiköksi 26.11. klo 11:20.