Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lampaat, naudat ja hevoset hoitavat maisemaa yhä useammin – Laidunpankki yhdistää laitumia kaipaavat eläimet ja hoidettavat niityt

Netissä toimiva Laidunpankki-palvelu on pohjalaismaakunnista eniten käytössä Etelä-Pohjanmaalla, ja vilkastumassa myös Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Karjaa laiduntamassa niityllä.
Seilin vanhoja perinnemaisemia on elvytetty niittämällä, kulottamalla ja tuomalla karjaa laiduntamaan saarelle. Arkistokuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Heini Holopainen

Netissä 16 vuotta toiminut, Pro Agrian ylläpitämä Laidunpankki etsii laiduneläimille laitumia ja niityille eläimiä, jotka hoitavat sitä, kun omaa karjaa tai omaa niittyä ei viljelijällä ole. Myös muita maaseudun töitä voi palvelun kautta ilmoitella.

Palvelu on osoittanut tarpeellisuutensa. Pankissa on koko maasta tällä hetkellä 76 laidunilmoitusta ja runsaat kolmisenkymmentä eläinilmoitusta; lampaita, nautoja ja hevosia.

Etelä-Pohjanmaalla Laidunpankissa on viime vuosina ollut tarjolla sekä metsälaitumia että maisemanhoitotyötä laiduntamalla tekeviä lampaita. Tällä hetkellä lampaita on tarjolla yli 500 (Ilmajoella ja Kuortaneella). Laitumia on tarjolla Alavudella ja Kauhajoella.

Pohjanmaalla on tarjottu maisemanhoitoon nautoja. Juuri tällä hetkellä ilmoituksia ei ole, vaikka esimerkiksi lampailla on iso merkitys arvokkaan saaristoluonnon hoitamisessa.

Keskipohjalaiset aktivoitumassa

Keski-Pohjanmaalla laidunpankki on vasta nyt löytymässä. Maisema- ja ympäristöasiantuntija Anu Ainasoja Keski-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisista arvioi, että pienessä maakunnassa väki tuntee toisensa, eikä nettipohjaiselle palvelulle ole nähty aiemmin tarvetta. Ensimmäisiä ilmoituksia on nyt saatu.

– Pankille on tarvetta, sillä paljon tulee kyselyitä yksityisiltä ihmisiltä, joilla on laidun, mutta ei eläintä, tietää Ainasoja.

Laiduntamisen suosio on muutenkin kasvussa, koska etenkin arvokohteet ja perinnemaisemat vaativat laiduntamisen. Ainasoja kertoo kuulleensa, että niitä ei tulevalla EU-tukikaudella enää välttämättä edes hyväksytä niittokohteeksi.

Maisemanhoito on nousussa

Anu Ainasoja pohtii, että ennen omia eläimiä oli tiloilla enemmän ja kotipellot ja -laitumet sijaitsivat tilan yhteydessä. Nyt maaseutu on muuttunut ja laidunalueet voivat olla kaukanakin. Samoin kiinnostus laidunnukseen on laajentunut.

– Kaupungit ja seurakunnat ovat innostumassa laidunnuksesta. Sehän on kustannustehokas tapa. On myös kohteita, joita ei muulla tavalla voi hoitaakaan.

Merenrantaniittyjä on laidunnettu alueella jo pitkään, mutta nyt laitumia löytyy kaupungeistakin.

– Nouseva trendi on pienet laitumet taajama-alueella, niitä tulee jatkuvasti lisää. Taustalla on luonto hoitaa -ajatus ja sen lisäksi päiväkotilapset tai vanhainkodin asukkaat voivat seurata eläimiä, luonnehtii Ainasoja.

Laidunpankki tuntuisi syksyn tullen kaukaiselta ajatukselta, sillä eläimet kirmaavat laiduntamaan keväällä. Ainasoja muistuttaa kuitenkin, että juuri syksyllä kannattaa miettiä eläinten tai niityn tarve, jotta vuoden kiireisimpään aikaan sopimukset olisi tehtyinä.