Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Seuranta paljasti omakotitalojen piipuista tupruavan haitallista yhdistettä – oikea polttotapa estää myös lämmön menemisen harakoille

Lahti kokosi tiedot Launeella omakotitaloalueella ja Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksessa tehdyistä mittauksista. Puunpoltto huonontaa selvästi ilmanlaatua pientaloalueella.

Takkatuli , Kirkkonummi , 24.3.2020 , ok-talo
Kun puu palaa hyvin, tulipesästä nousee vähemmän haitallista bentso(a)pyreeniä. Kuva: Juha Heikanen / Yle
  • Sini Ojanperä

Vääränlainen puunpoltto takassa tai saunan pesässä heikentää selvästi ilmanlaatua. Lahden kaupunki on julkaissut raportin, johon on koottu Lahdessa ja Hollolassa kerättyjä tuloksia ilmassa olevista terveydelle haitallisista yhdisteistä.

Launeella yhdisteitä on mitattu omakotitalotaloalueella ja Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksessa. Jatkuvia mittauksia on tehty Lahdessa vuodesta 2020. Hollolassa tietojen keruu aloitettiin vuoden 2021 alussa.

Haitallisen bentso(a)pyreenin pitoisuudet olivat kylmänä kautena korkeampia kuin kesällä. Yhdisteelle asetettua tavoitearvoa ei ylitetty, mutta raja oli lähellä. Vuotuinen tavoitekeskiarvo on 1 nanogramma kuutiometriä kohti. Lahden tulos oli 0,93.

– Rimaa hipoen mentiin ali, kuvailee Lahden kaupungin mittausinsinööri Kaarina Kähäri.

Pienhiukkasiin sitoutuva yhdiste voi aiheuttaa allergiaoireita tai ärsyttää keuhkoja.

– Pitkäaikaisvaikutuksina se on jopa syöpävaarallinen aine. Olisi hyvä, että sitä olisi mahdollisimman vähän hengitysilmassa, Kähäri toteaa.

Hollolan mittauspisteellä pientaloja ei ole aivan lähellä, ja ilmalaatuun siellä vaikuttaa enemmänkin liikenne. Myös bentso(a)pyreenipitoisuudet ovat siellä matalammat, mikä raportin mukaan viittaa osaltaan yhdisteen olevan peräisin pääasiassa tulisijojen käytöstä.

Sytytä päältä, vältä kitupolttoa

Bentso(a)pyreeniä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Sen vuoksi Lahdessa alettiin puhua hyvien puunpolttotapojen puolesta jo pari vuotta sitten, kun Launeella tehtiin ensimmäisiä lyhytaikaisia mittauksia.

Aihe herätti vilkasta keskustelua, ja osa kotiaan puulla lämmittävistä koki tulleensa syyllistetyksi.

Mittausinsinööri Kaarina Kähärin mukaan palautetta tuli laidasta laitaan. Hän korostaa, ettei puunpolttoa tarvitse lopettaa.

– Ei keneltäkään olla viemässä oikeutta käyttää omaa tulisijaa. Sitä vain kannattaa käyttää niin, että savua tulee mahdollisimman vähän, koska silloin saa myöskin puusta lämmön itselleen käyttöön.

Kähäri myöntää itsekin oppineensa nuorempana, että tulisija pitää laittaa täyteen puuta ja puut sytyttää alta. Nykyisin neuvotaan päin vastoin, eli tulisija tulisi ladata puolitäyteen ja sytykkeet pitäisi tuikata tuleen päällä.

– Puu kaasuuntuu lämmöstä ja kaasu palaa. Kun puut sytytetään alta, kaasuuntumista ehtii tapahtua enemmän kuin mitä kaasu kerkeää palamaan ja tuottamaan lämpöä. Kun puut sytytetään päältä, kaikki kaasuuntunut puu ehtii palaa, eikä se tuprua piipusta savuna ilmaan.

Hyvän palamisen voi taata myös muun muassa käyttämällä kuivaa puuta, huolehtimalla hormin kunnosta ja välttämällä kitupolttoa. Mitä tummempaa savu on, sitä todennäköisemmin siinä on bentso(a)pyreiiniä. Vaalea savu kielii oikeanlaisesta poltosta.

Raporttiin mittauksista Lahdessa ja Hollolassa voi tutustua Lahden kaupungin verkkosivuilla.

Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.