EU:n terrorismin vastaisella yhteistyöllä on vuonna 2004 tapahtuneiden Madridin tuhoisien iskujen jälkeen pystytty estämään kymmeniä terrori-iskuja, kertoo EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori Ilkka Salmi Ykkösaamussa.
Salmi painottaa, että kansalliset turvallisuusviranomaiset ovat avainasemassa terrorismin toiminnassa. Yhteistyö muun muassa tiedonjaossa antaa siihen lisävoimia.
Tiedot estetyistä iskuista käyvät ilmi Europolin tilastoista.
– Siellä puhutaan viime vuosien tasolla kymmenistä, noin 50 estetystä terroriteosta kaiken kaikkiaan. Tilastoihin sisältyvät myös paikalliset, separatistiseen liikehdintään liittyvät teot, jotka eivät aiheuta laajempaa uhkaa EU:lle. Puhumme kuitenkin merkittävästä määrästä.
Ennalta ehkäistyistä terroritekosuunnitelmista kerrotaan julkisuuteen hyvin harvoin.
– Jos niistä kovin laajasti puhuu ja kertoo, miten ne estetty, se antaisi valitettavasti aseita terrorististen toimijoiden käteen, Salmi sanoo.
Ranska ja Iso-Britannia suurimmassa vaarassa uusiin terrori-iskuihin
Euroopassa terrori-iskujen uhka on suurin Ranskassa, jossa asuu paljon ihmisiä ja joka vaikuttaa aktiivisesti maailmalla omien rajojensa ulkopuolella. Samoista syistä EU:n ulkopuolella Iso-Britannia on terroristeille houkutteleva maa.
Vaikka suuret, kymmeniä tai satoja uhreja vaatineet terrori-iskut Euroopassa ovat muuttuneet pienemmiksi iskuiksi, terrorististen tekojen uhka ei ole väistynyt Euroopasta.
– Vuoden 2020 maaliskuun jälkeen olemme nähneet Euroopassa viitisentoista terrori-iskua, joissa ihmisiä on kuollut. Ranskassa murhattiin opettaja Samuel Paty viime vuoden lokakuussa, marraskuussa Wienissä ammuttiin neljä ihmistä. Iskuja on ollut myös Saksassa ja Itävallassa, listaa tänä syksynä EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorina aloittanut Ilkka Salmi.
Salmen mukaan jihadistinen uhka on pysynyt korkealla, vaikka islamistinen valtio luhistui Syyriassa ja Irakissa.
– Edelleen riittää työtä kalifaatin perinnössä. Isis-taistelijoita on vangittuina, he myös vapautuvat joskus. Heidän perheitään on leireillä ja netissä jatkuu voimakas rohkaisu kotikutoiseen radikalismiin ja terrori-iskuihin, sanoo Salmi.
Myös Afganistanin kaoottinen tilanne voi luoda eri terrorijärjestöille mahdollisuuden kerätä voimia. Yhdysvallat liittolaisineen kävi Afganistanissa terrorismin vastaista sotaa parikymmentä vuotta, mutta veti joukkonsa pois elokuussa.
– On olemassa riski, että Talibanin valtaannousu Afganistanissa avaa tietä al-Qaidan ja Isisin voimistumiselle. Tähän riskiin EU varautuu, kertoo Salmi.
Koronapandemia on lisännyt verkon merkitystä terrorismissa
lkka Salmen mukaan yksi koronapandemian vaikutus terrorismiin on ollut se, että oikeusprosessit ovat merkittävästi viivästyneet ja pitkittyneet ja radikalisoitumisen ehkäisy on ollut vaikeampaa. Muutoin pandemian vaikutus on ollut kahtalaista:
– Lyhyellä aikävälillä rajavalvonnan tiukentuminen ja matkustusrajoitukset ovat hillinneet terroristista liikehdintää ja vaikuttaneet tekijöiden kykyyn toteuttaa iskuja, arvioi Salmi.
Verkossa leviävän propagandan määrä on korona-aikana kasvanut.
– Terroristit ja väkivaltaiset ääriryhmät ovat hakeneet ja saavuttaneet näkyvyyttä globaalisti ja yhä kasvava määrä ihmisiä näkee heidän propagandaansa netissä. Jopa hyvin isot alustat kuten Facebook ovat kohdanneet vaikeuksia ja voivat olla haavoittuvia ja tulla terroristien hyväksikäyttämäksi, Salmi sanoo.
Juttua on päivitetty 20.11. klo 11.29 lisäämällä siihen Ilkka Salmen kommentteja Ykkösaamusta.
Lue lisää:
Tanska nosti syytteet Syyriasta al-Roj´n leiriltä evakuoituja naisia vastaan